Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila yllättyi kysymyksestä, koska naapurihuoneessa oli ihan toisenlainen taloustunnelma
Stina Mattila on toiminut Kokkolan kaupunginjohtajana vuoden 2016 syksystä lähtien.
Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila pysähtyi miettimään kysymystä, miten Keski-Pohjanmaa on onnistunut luomaan pohjaa verrattain positiivisille talousnäkymille?
Mattila ei ehkä odottanut tällaista kysymystä. Kaupunginjohtaja kertoi, minkälaisten asioiden ympäröimänä hänen perjantaipäivänsä eteni.
– Viranhaltijat ovat naapurikokoustilassa pohtimassa talouden tasapainottamisohjelmaa. Haemme toimenpiteitä, joilla pystyisimme elvyttämään taloutta.
Tässä kohtaa oli hyvä selventää kaupunginjohtajalle, että kysymyksen taustalla on Kuntaliiton Talousbarometri. Kyseisen barometrin mukaan Keski-Pohjanmaalla uskotaan muita maakuntia vahvemmin talousnäkymien olevan kohdillaan 12 kuukauden kuluttua.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Juuri tällä hetkellä Keski-Pohjanmaalla sijaitsevassa ja reilun 48 000 asukkaan Kokkolassa on tiukat paikat, Mattila huomautti.
Kun Kokkolassa päästään budjettikierrosta eteenpäin, niin veroprosenttiakin joudutaan miettimään.
– Vaikeita päätöksiä on tehtävä.
Yli kuntarajojen elinvoimatyötä
Stina Mattila sanoi, että Keski-Pohjanmaalla varsinaisia jäsenkuntia on kahdeksan, joten Kokkola vastaa vain omalta osaltaan Talousbarometrin maakunta-annista. Talousjohtajat vastasivat Talousbarometriin.
Tilanne Kokkolassa näyttää tosi haastavalta lähiaikoina, Mattila painotti.
Töitä tehdään, jotta suunta kääntyy.
– Uskotaan kuntataloutta tukevaan elinkeinoelämän kasvuun.
Jostain on tingittävä, ja siihen on Kokkolassa totuttu viime vuosina.
– Säästämisessä ei ole mitään uutta.
Uusien säästökohteiden löytäminen on joka vuosi vaikeampaa.
Eikä pelkällä säästämiselläkään pärjätä, Mattila lisäsi.
– Kokkolan on oltava kehityksessä mukana, jotta saamme tänne jatkossakin isoja investointeja.
Keski-Pohjanmaalla ja Kokkolassa onkin pidetty huolta, että pyörät pyörivät, vaikka välillä on vaikeaa.
– On tuulivoimaa, aurinkovoimaa, biokaasua ja vaikka minkälaista hanketta. Olemme ottaneet selkeitä kehitysaskeleita myös kuntarajat ylittävässä yhteistyössä, mikä on tärkeä asia elinvoimaa vahvistettaessa.
Juttua muokattu 2.9. kello 8.01, selkeytetty veroprosentin pohdintaa koskevaa kohtaa.
Lue myös:
Ihmettelyä aiheutti Rautatientoria koskeva uutinen tonttihinnoittelusta, asuinkerrostalolle tuli lähes 60% enemmän tonttihintaa kuin hotellille,,,?
Juna tuo ja vie kylläkin matkailijoita , mutta kerrostalo-osakkeita matkailijat ei osta, joten katseet on käännettävä kaupungin eläkeläisiin , he tarvitsevat ja ostavat , jos hinta kohdallaan. Tähän viitaten kerrosalan hinnoittelu ei täsmää,
tonttihinnoittelussa on kenties konsulttivirhe, hinnat ovat sekaantuneet pahanpäiväisesti. Kerrotalojen tyhjiä rakentamattomia tontteja kaupungista löytyy, vähän joka suunnalta. Kaupungin on mietittävä asia uusiksi, vetovoimaa kasvattaa kohtuullinen hinnoittelu alueen asukkaille, osakkeiden ostajille.