Koko maan tasolla valtionosuuspotti kasvaa ja samaan aikaan 111 kuntaa kuuluu menettäjien joukkoon
Kuntaliiton erityisasiantuntija Olli Riikonen kehottaa suhtautumaan varauksellisesti laskelmissa olevaan arvioon verotuloihin perustuvasta tasauksesta. Kuva: Markus Sommers
Ennakollinen laskelma vuoden 2026 valtionosuuksista osoittaa, että kuntien valtionosuudet ja veromenetysten kompensaatiot kasvavat noin 175 miljoonalla eurolla.
– Tämä on tilanne koko maan tasolla. Tämän hetken tietojen mukaan 111 kuntaa on menettämässä euroja ja 181 on plussan puolella, Kuntaliiton erityisasiantuntija Olli Riikonen sanoo.
Jos kunnan saama valtionosuus muuttuu merkittävästi, on usein taustalla joko kouluikäisten määrän lisääntyminen tai väheneminen.
– Pienessä kunnassa ei tarvitse olla iso yläkouluikäisten muutos, joka näkyy selkeästi valtionosuudessa.
Esimerkiksi Pohjanmaalla sijaitsevassa ja noin 1 200 asukkaan Kaskisten kaupungissa valtionosuus on suurentumassa 280 000 eurolla.
Taustalla on juuri ala- ja yläkouluikäisten määrien lisääntyminen.
Valtionosuuden pienentyminen oppilasmäärän vähentyessä ei tarkoita automaattisesti taloudellisia menetyksiä.
– Oppilasmäärän vähentyessä palvelut pitäisi pystyä järjestämään halvemmalla.
Kuntaliitossa on jo laskettu hallituksen kehysriihessä tekemien ratkaisujen vaikutus valtionosuuden ennakkolaskelmiin.
– Kuntien valtionosuuksiin kohdistettiin 75 miljoonan euron leikkaus. Se toteutetaan vähentämällä noin kaksi prosenttia jokaisen kunnan peruspalvelujen valtionosuuksien kokonaispotista, Olli Riikonen sanoo.
Leikkauksesta huolimatta kuntien valtionosuudet ja veromenetysten kompensaatiot yhteensä olisivat kasvamassa noin 175 miljoonalla eurolla tämän vuoden tasosta ja olisivat yhteensä hieman yli neljä miljardia euroa.
”Luvut vähän elävät”
Peruspalvelujen valtionosuus ilman verotuloihin perustuvaa tasausta kasvaisi 103 miljoonalla eurolla.
– Luvut vähän elävät vielä vuoden aikana.
Laskelmissa olevaan arvioon verotuloihin perustuvasta tasauksesta Riikonen kehottaa suhtautumaan varauksellisesti.
– Sen pohjalla on VM:n vero-osaston arvio verotuloista, joka voi muuttua kuntakohtaisesti syksyllä verotuksen valmistuttua vielä merkittävästi ja se vaikuttaa tasauksen määrään.
Valtionosuuteen vaikuttaa 75 miljoonan euron leikkauksen lisäksi vähentävästi esimerkiksi hallitusohjelman mukainen indeksijarru.
Korottavia tekijöitä ovat muun muassa kustannustenjaon tarkistus sekä tehtävämuutokset.
– Toisaalta 0–12-vuotiaiden kuntalaisten määrä vähenee ja tämä leikkaa valtionosuuksien kasvua ja kuntatasolla voi tarkoittaa myös valtionosuuksien pienentymistä korotustekijöistä huolimatta. Ja onhan siellä monta muutakin vaikuttavaa tekijää.
Lisää sääntelyä
Kuntien velvollisuudet ovat enemmän lisääntyneet kuin vähentyneet, vaikka norminpurkutalkoista on riittänyt toiveita.
Oppimisen tuen uudistus on muutoksista merkittävin.
– Tämä vaikuttaa siis peruskouluikäisten perushintaan, missä kasvua noin 53,5 miljoonaa euroa.
Kun lasketaan menoihin vuosiviikkotuntimäärän lisäykset, niin kuntien velvollisuudet ja kustannukset lisääntyvät reilulla 80 miljoonalla eurolla ensi vuonna.
Olli Riikonen myöntää, että hänkin odotti turhan sääntelyn purkamista kuluvalla hallituskaudella.
Jonkin verran on kuitenkin myös normeja purettu, ja niistä on merkkejä myös ensi vuoden valtionosuuden ennakollisissa laskelmissa.
Esi- ja perusopetuksen kirjaamisvelvoitteita on vähennetty. Siitä saadaan kaikki kunnat huomioiden 580 000 euron säästöt.
– Tällaisen norminkevennyksen vaikutus on asukasta kohti noin 10 senttiä.
– Esimerkiksi varhaiskasvatuksen kelpoisuusehtojen väljentämisellä tai ryhmäkokosäädösten joustavoittamisella voitaisiin saada oikeasti merkittäviä vaikutuksia aikaan, mutta sellaisia ei ole vielä ilmaantunut käyttöön norminpurkutalkoissa.
Työllisyystoimien puolelta voi nostaa esimerkkinä kuntia koskevan sääntelyn vähenemisenä työttömyysturvaan liittyvän muistutusvelvoitteen kumoamisen.
– Sen vaikutukseksi on laskettu koko maan tasolla kosmeettiset 400 000 euroa.
Valtionavut
- Kuntien valtionapuihin osoitetaan noin 5,9 miljardia euroa vuonna 2026.
- Laskennalliset valtionosuudet ovat noin 4,8 miljardia euroa, kuntien verotulomenetysten korvaukset 0,6 miljardia euroa ja muut valtionavut 0,5 miljardia euroa.
- Kunnan peruspalvelujen valtionosuus on vuonna 2026 noin 3,5 miljardia euroa.
Lähde: VM
Lue myös:
Luitko jo?
