”Kokonaisuus on kunnille ja hyvinvointialueille kallis” – neuvottelut huipentuivat pitkään työrauhaan
KT:n tavoitteena oli lisätä käytettävissä olevaa työaikaa. Jatkossa esimerkiksi osa vuosilomasta on mahdollista vaihtaa rahaksi. Kuva: Pixabay
– Kunta- ja hyvinvointialalle on sovittu jälleen pitkä työrauha. Lähes kolmivuotinen ratkaisu tuo vakautta ja ennustettavuutta monien muutosten keskellä olevalle alalle, arvioi Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas kertoo.
Lisäksi KT tiedottaa, että sopimuskauden pituus on 34 kuukautta, eikä sopimusta voi irtisanoa. Perusratkaisun palkankorotukset ovat sopimuskauden aikana yhteensä 7,37 prosenttia.
Korotukset jakautuvat siten, että vuonna 2025 palkat nousevat 2,5 prosenttia, vuonna 2026 2,47 prosenttia ja vuonna 2027 2,4 prosenttia.
Kunta- ja hyvinvointialan kaikki neuvotteluosapuolet ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Neuvotteluosapuolet olivat KT:n lisäksi Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Julkisen alan unioni JAU ja Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry.
Palkkaerot kaventuneet
Lisäksi neuvotteluosapuolet ovat sopineet kunta- ja hyvinvointialan palkkauksen kehittämisohjelman eli niin sanotun palkkaohjelman jatkosta vuosille 2026–2028.
Uusi kehittämisohjelma huomioi kunta- ja hyvinvointialan heikentyneen taloustilanteen. Se tuo kunta- ja hyvinvointialalle noin kolmen vuoden aikana 1,8 prosentin korotukset.
Erät jaetaan lähtökohtaisesti paikallisesti. Aiempi irtisanottu palkkaohjelma olisi tuonut kahden prosentin korotukset kahdessa vuodessa.
KT irtisanoi kehittämisohjelman 27.4., jotta sopimuksen sisällöstä voitiin neuvotella uudestaan.
Edellinen kehittämisohjelma syntyi vuonna 2022 pitkien työtaisteluiden ja usean sovittelukierroksen kautta.
Kehittämisohjelman 2026–2028 mukaan palkat nousevat normaalien sopimuskorotusten lisäksi 0,4 prosenttia vuonna 2026, 0,4 prosenttia vuonna 2027 ja yhden prosentin vuonna 2028.
Vuosina 2023–2025 kehittämisohjelman avulla on uusittu kunta- kuin hyvinvointialan palkkausjärjestelmiä ja yhteensovitettu palkkausta esimerkiksi sote-uudistuksen yhteydessä.
Tiedotteen mukaan ohjelma on parantanut kunta- ja hyvinvointialan työpaikkojen kilpailukykyä, tuloksellisuutta, laatua ja henkilöstön saatavuutta. Se on myös kaventanut naisten ja miesten välisiä palkkaeroja.
– Olemme tyytyväisiä siihen, että kehittämisohjelman kustannuksia saatiin kohtuullistettua ja maksuaikataulua pidennettyä. Korotukset ovat pääosin paikallisesti sovittavia eriä, ja niiden avulla on mahdollista jatkaa kunta- ja hyvinvointialan palkkauksen uudistamista, Henrika Nybondas-Kangas kertoo.
Näin vaikutukset näkyvät euroina
Kuntien toimintamenoista yli puolet on henkilöstömenoja. Kuntien yhteenlasketut työvoimakustannukset olivat vuonna 2024 yhteensä noin 11,5 miljardia euroa.
Kunta-alan työvoimakustannukset nousevat tänä vuonna 2,78 prosenttia eli noin 320 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2025 työvoimakustannukset ovat arviolta noin 11,8 miljardia euroa.
Vuonna 2026 kunta-alan työvoimakustannukset nousevat 3,18 prosenttia. Euroissa tämä tarkoittaa noin 377 miljoonan euron lisäkustannusta verrattuna vuoteen 2025.
Vuonna 2027 nousua on 3,85 prosenttia. Euroissa tämä tarkoittaa noin 470:tä miljoonaa euroa.
Hyvinvointialueiden toimintamenoista lähes puolet on henkilöstömenoja. Hyvinvointialueiden yhteenlasketut työvoimakustannukset olivat vuonna 2024 yhteensä 13,7 miljardia euroa.
Hyvinvointialan työvoimakustannukset nousevat tänä vuonna 5,49 prosenttia eli noin 753 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2025 henkilöstömenot ovat arviolta noin 14,5 miljardia euroa.
Vuonna 2026 hyvinvointialueiden työvoimakustannukset nousevat 4,48 prosenttia. Euroissa tämä tarkoittaa noin 647 miljoonan euron lisäkustannusta verrattuna vuoteen 2025.
Vuonna 2027 nousua on 3,83 prosenttia. Euroissa tämä tarkoittaa noin 578 miljoonaa euroa.
Mikäli Teknologiateollisuuden sopimus irtisanotaan kahden vuoden jälkeen ja ala neuvottelee vuoden 2027 korotukset uudestaan, hyvinvointialan korotukset seuraavat sitä ratkaisua.
Laskelmissa on huomioitu kaikki sopimuskaudelle sijoittuvat korotukset, kuten muun muassa yleiset palkankorotukset ja palkkaohjelman 2026–2028 erät. Lisäksi hyvinvointialueiden kustannuksissa on huomioitu vuosille 2025–2026 sijoittuvat palkkojen yhteensovittamiserät.
– Kokonaisuus on kunnille ja hyvinvointialueille kallis, koska vanhat ratkaisut ulottavat lonkeronsa myös tälle sopimuskaudelle. Pidän 7,37 prosentin sopimusta 34 kuukaudelle kohtuullisena varsinkin, kun myös palkkaohjelman kustannuksia saatiin alennettua ja jaettua pidemmälle ajalle, toteaa KT:n tutkimusjohtaja Mika Juutinen tiedotteen mukaan.
Vuosilomasta osan voi vaihtaa rahaksi
Kunta- ja hyvinvointialan työmarkkinaratkaisu kattaa kaikki alan 13 työ- ja virkaehtosopimusta.
KT:n tavoitteena oli lisätä käytettävissä olevaa työaikaa. Jatkossa esimerkiksi osa vuosilomasta on mahdollista vaihtaa rahaksi. Myös lomautusten ilmoitusaika lyhenee kuukaudesta kolmeen viikkoon.
Kunta-alalla sovittiin lisäksi uudesta tekniikan alan työ- ja virkaehtosopimuksesta. Sopimus korvaa tekniikan alan kaksi aiempaa sopimusta siirtymäaikojen jälkeen.
Jatkossa tekniikan alalla palkkaa ei makseta niin sanotusti tuntipalkkana, vaan henkilöstö on kuukausipalkkaisia.
Lisäksi sovittiin uusista työehtosopimuksista KT:n yritysjäsenille. Kuntien ja hyvinvointialueiden omistamat yritykset voivat liittyä KT:n jäseniksi. KT:hen on liittynyt yli 440 yritysjäsentä sen jälkeen, kun niitä aiemmin edustanut Avainta ry lakkautettiin 1.1.2025.
Opetusalalla perusopetuksen erityisopettajat siirtyvät uudistettuun työaikajärjestelmään 1.8.2027.
Hyvinvointialan palkkausjärjestelmäuudistuksia jatketaan.
Lisäksi tiedotteessa kerrotaan, että neuvotteluissa sovittiin myös työryhmästä, joka toteuttaa yötyötä koskevan työaikakokeilun.
Puolen miljoonan henkilön asia
Kunta- ja hyvinvointialan sopimukset koskevat noin puolta miljoonaa palkansaajaa, jotka työskentelevät kunnissa, kuntayhtymissä, hyvinvointialueilla, hyvinvointiyhtymissä sekä niiden omistamissa yrityksissä. Kaikkiaan kunta- ja hyvinvointialalla työskentelee noin 475 000 ihmistä.
Suuria ammattiryhmiä ovat esimerkiksi kunnissa koulujen ja varhaiskasvatuksen opettajat ja varhaiskasvatuksen hoitajat ja hyvinvointialueilla sairaan- ja lähihoitajat, lääkärit ja sosiaalityöntekijät sekä palo- ja pelastusalan ammattilaiset.
Lue myös:
