Pyhtään kunnanvirasto. Kuva: Tiina Sundgren

Pienten kuntien väestöennusteet ovat synkkiä. Syksyllä 2019 julkaistu Tilastokeskuksen väestöennuste povasi, että väkimäärä vähenee vuoteen 2040 mennessä 259 kunnassa. Voimakkainta väestökato on juuri pienissä, alle 5 000 asukkaan kunnissa. Väestön ennustetaan kasvavan seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana vain 52 kunnassa ja ainoastaan yhdessä maakunnassa; Uudellamaalla.

Huolimatta kielteistä kuvaa maalaavista ennusteista, pieniin kuntiin myös muuttaa yhä ihmisiä. Tilastokeskuksen vuoden 2020 ensimmäisen vuosineljänneksen ennakkotiedot toivat osalle pienistä kunnista myönteisiä uutisia.  

Pyhtään, Vehmaan ja Enonkosken kunnanjohtajat kertovat Kuntalehdelle, millaisin keinoin kunnat pyrkivät saamaan uusia asukkaita ja pitämään nykyiset aloillaan. Pyhtään kunnassa asukkaita on yhteensä vajaa 5 200, Vehmaan kunnassa noin 2 300 ja Enonkosken kunnassa alle 1 400. Ennakkotietojen mukaan kaikkien kolmen kunnan väestö kasvoi tammi-maaliskuussa.

Enonkoski: positiivinen henki ja kotipaikkaidentiteetti

Etelä-Savon Enonkosken kunnassa asui viime vuonna 1 361 ihmistä. Väkiluku on laskenut tasaisesti viimeiset 30 vuotta, vielä 1990-luvun alussa asukkaita oli noin 2 200.

Vuoden 2020 ensimmäisen vuosineljänneksen väestömuutos oli kuitenkin pitkästä aikaa positiivinen. Muuttovoitto oli 13 ihmistä. Vauvoja syntyi kolme, kuolleita oli kuusi.

Kunnanjohtaja Minna Laurio on ilahtunut, että kunnan väestönmuutos oli pitkästä aikaa myönteinen. Hänen mukaansa väkilukua ei pyritä tietoisesti kasvattamaan markkinoinnilla, vaan kunta huolehtii siitä, että peruspalvelut ovat kunnossa. Laurio toivoo, että vuosineljänneksen muuttovoitossa on kyse juuri kunnan hyvistä palveluista ja hyvästä imagosta.

– Ei toki ole erillisiä kampanjoita, mutta toivon, että kyse on kunnan positiivisesta hengestä ja kotipaikkaidentiteetistä.

Enonkosken kunnanjohtaja korostaa myös hyvien palvelujen, sijainnin ja asuntojen saatavuuden merkitystä. Enonkoskelta pääsee autolla Savonlinnaan noin puolessa tunnissa, asuntoja on paljon ja esimerkiksi liikuntapalvelut ovat lähes maksuttomia.

Kun palvelut ovat kunnossa, Laurio luottaa siihen, että tyytyväiset kuntalaiset voivat houkutella myös sukulaisiaan ja ystäviään muuttamaan Enonkoskelle.

– En tietenkään pysty katsomaan lukujen taakse ja tietämään keitä muuttajat ovat, tai miksi he ovat muuttaaneet. Toivottavasti mukana on paluumuuttajia ja lapsiperheitä. On myös toivottava, että kunnan imu pitää asukkaat täällä.

Pyhtää: Suunnitelmallista kuntamarkkinointia

Kymenlaakson rannikolla sijaitsevan Pyhtään kunnassa asui viime vuonna 5 140 ihmistä. Kunnan väkiluku on viimeisten 30 vuoden aikana noussut korkeimmillaan noin 5 500 ja laskenut matalimmillaan reiluun 5 100 asukkaaseen.

Vuoden 2020 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana Pyhtään väkiluku kasvoi ennakkotietojen perusteella 37 henkilöllä. Aiempina kahtena vuotena väkiluku oli vähentynyt samalla tarkkailujaksolla.

Pyhtään kunnanjohtajan Jouni Ehon mukaan kunta tekee erittäin suunnitelmallista työtä väkiluvun kasvattamisen eteen. Keskiössä ovat muun muassa kuntamarkkinointi, kaavoituspolitiikka ja maankäyttö.

– Kaikki kunnat yrittävät parhaansa mukaan taistella väestöbrändejä vastaan. Se on yksi keskeisimpiä kuntien tavoitteita esimerkiksi verotulokertymän vuoksi. Työssäkäyvä pariskunta tekee keskimäärin 13 000 euroa plussaa kunnan talouteen. Ideaalina olisi, että muuttajien joukossa olisi myös lapsiperheitä.

Ehon mukaan Pyhtäällä on tietoisesti pyritty erottautumaan positiivisesti ja haastamaan joitain perinteisiä kuntien toimintatapoja. Kuntalaiset ovat kunnanjohtajan mukaan olleet tyytyväisiä esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistukseen. Pyhtää keskittyy myös ulospäinsuuntautuneeseen elinkeinopolitiikkaan.

Lisäksi kunnanjohtaja uskoo vetovoiman perustuvan poikkeuksellisen kauniiseen merelliseen luontoon ja edulliseen sijaintiin noin vartin päässä Kotkasta ja tunnin päässä Helsingistä. Kaunis luonto on tehnyt Pyhtäästä myös mökkikunnan. 

–  Koronan seurauksena olemme pohtineet, voisiko mökkikautta etätöiden avulla pidentää.

Eho on myös itse aktiivinen kunnan markkinoija sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa ja LinkedInissa. Näin Pyhtään näkyvyys nousee ilmaisillakin kampanjoilla. Esimerkiksi mielipidevaikuttajat ovat huomanneet kunnanjohtajan kuntamarkkinoinnin.

– Myönteisellä näkyvyydellä on merkitystä. Olen saanut yhteydenottoja ihmisiltä, jotka eivät ole koskaan  aiemmin kuulleet Pyhtäästä. Myös tonttikyselyitä on tullut.

Vehmaa: Uusi hirsikoulu ja vauvaraha

Varsinais-Suomen Vehmaalla asui viime vuonna 2 293 ihmistä. 1990-luvun alkupuolella väkiluku oli noin 2 800. Tämän vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana Vehmaan muuttovoitto oli 12 asukasta. Ihmisiä syntyi viisi ja kuoli seitsemän.

Kunnanjohtajan Ari Koskisen mukaan erityisen myönteistä on, että Vehmaalla aloittaa syksyllä 2020 kahden rinnakkaisluokan verran uusia ykkösluokkalaisia: 33 lasta.

– Kovinkaan monessa noin 2 300 asukkaan kunnassa ei ole vastaavaa positiivista tilannetta lasten lukumäärän suhteen.

Kunta on myös sijoittanut koululaisten viihtyvyyteen. Viime vuonna valmistui uusi hirsikoulu, joka maksoi kalusteineen Vehmaalle noin kahdeksan ja puoli miljoonaa euroa. Hirsirakenteisessa yhtenäiskoulussa on peruskoulun luokat ensimmäisestä yhdeksänteen luokkaan.

– Koululaiset eivät hirsikoulussa ainakaan kärsi sisäilmaongelmista.

Vehmaa houkuttelee lapsiperheitä uuden koulun lisäksi 300 euron vauvarahalla, joka myönnetään niille, jotka saavat kunnassa lapsen. Kunnanjohtaja Koskinen perustelee kunnan vetovoimaa myös uudella lähiliikuntakeskuksella, edullisella asumisella ja sijainnilla. Vehmaa on noin 40 kilometrin päässä maakuntakeskus-Turusta, ja kuntaan säteilee myönteisiä vaikutuksia myös naapurikunnan Uudenkaupungin autotehtaalta.

Vauvarahasta ja uudesta koulusta huolimatta Koskinen ei myönnä, että Vehmaa tavoittelisi asukkaikseen erityisesti lapsiperheitä.

– Kaikista kuntalaisista pidetään huolta, enkä lähde erottelemaan sen välillä. Esimerkiksi liikuntahallista hyötyvät myös monet aktiiviset eläkeläiset.

Lue lisää:

Väestön vähenemisestä puhutaan usein liian kielteisesti – “On yleinen harhaluulo, että elämä pienissä kunnissa olisi vaikeaa”

Pitovoima ratkaisee alueen kehityksen – Helsingin seudun tulomuutto jää itse asiassa suhteellisesti pieneksi

Juttua muokattu kello 9:40: Enonkoskelta pääsee Savonlinnaan puolessa tunnissa autolla, ei junalla.

Avatar
Matilda Jokinen
matilda.jokinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. SoTen rahoitusratkaisu pöytään kaikille kunnille.
    Fakta on tämä: tässä ei mikään 0,7-mitoitus auta, kun sellaista porukkaa ei edes ole olemassa, joka tulisi sitä työtä tekemään.

    Vaikka mitoitus olisi mikä tahansa ja maksaisimme niille ihmisille mitä tahansa, niitä ei vaan ole. Se on se todellinen ongelma.

    Kuntatalouden haasteet kasvavat, kun huoltosuhde ylittää 50, ja tilanne on kriittinen sen ylittäessä 80. Koillis-Savon seutukunnassa tilanne on huono: Kaavin huoltosuhde v.2018:62 ja ennuste v.2040:89, Rautavaaran huoltosuhde v.2018:77 ja ennuste v.2040:109 ja Tuusniemen huoltosuhde v.2018:63 ja ennuste v.2040:97. Kriittinen vanhushuoltosuhde uhkaa rapauttaa kuntien talouden ja pahentaa alueellista epätasa-arvoa. Viime aikoina media on uutisoinut syrjäseutujen omistusasuntojen arvon romahtamisesta, ja tätä kurja huoltosuhde kirittää entisestään.

    Valtion tulisi toimittaa kunnille SoTe-uudistuksen rahoitusratkaisu pikaisesti. Kunnissa kasvaa huoli siitä, etteivät kunnat pysty suunnittelemaan toimintaansa eikä kuntata-louttansa löysässä hirressä. Rahoituksen vaikutukset on avattava valmistelussa kunta-kohtaisesti ennen päätöksentekoa ja rahoituksen perusteluiden on oltava julkisia kaikilta osin sekä saatavilla avoimesti.

    SoTe-uudistus on tehtävä kuntalähtöisesti ja kuntalaisten lähipalvelut edellä. Valtion tehtävänä on varmistaa palveluiden toteuttamiselle riittävä rahoitus. Näin saadaan maaliin todellinen Perusterveydenhoidon kunnianpalautus. Kyllä jämpti on näin.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*