Korkeajännityksen aika kuntademokratiassa – "Olemme kovasti jännittäneet sitä"
Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla taloussuunnitelmalla, jonka ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Kuva: Pixabay
Epäileväistä oloa tulevasta äänestysaktiivisuudesta aiheuttaa kuntavaalien vuoden 2021 äänestysprosentti, joka oli 55,1.
Kyseinen lukema oli kuntavaalien alhaisin äänestysprosentti vuoden 1945 jälkeen.
Kaukaisilta tuntuvat poiminnat 1970- ja 1980-luvuilta, kun parhaimmillaan reilut 78 prosenttia äänioikeutetuista kävi vaaliuurnilla kuntavaaleissa.
Kuluvalla vuosituhannella äänestysprosentti oli korkeimmillaan 61,2 prosenttia vuonna 2008.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kahden viimeisimmän vaalin välillä aktiivisuus laski 3,8 prosenttiyksikön verran.
Tällä kertaa kuntavaalit toimitetaan samanaikaisesti aluevaalien kanssa. Kun edellisen kerran oli kahdet vaalit samana päivänä, niin äänestysprosentti kuntavaaleissa oli silloin 61,3.
Suomen ensimmäiset europarlamenttivaalit järjestettiin samanaikaisesti kuntavaalien kanssa lokakuussa 1996.
Kuntavaalit ei tästä yhteydestä vaikuttanut hyötyvän, sillä äänestysaktiivisuus putosi lähes kymmenen prosenttiyksikön (9,6) verran vuoteen 1992 verrattuna.
Kohut vähissä
Ennakkoon äänestäneiden osuus kaikista äänestäjistä on kasvanut joka kerta vuodesta 1972 lähtien, ja se oli viime vaaleissa tasan 60 prosenttia kaikista äänestäneistä.
Silti vasta varsinaisena vaalipäivänä 13.4. varmistuu, miten kuntavaalit vetävät puoleensa.
Ainakaan ennakkoäänestyksen kynnyksellä ei ollut vielä ilmaantunut suuria kohuja kuntavaalien ympärille.
– Olemme kovasti jännittäneet sitä, minkälaista keskustelua käydään ennen kuntavaaleja julkisuudessa ja isossa kuvassa, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen arvioi.
– Tiedetään, että joidenkin vaalien alla on ollut hoitajamitoitusta tai jotain muuta, mikä vie keskustelun omille urilleen. Nyt on ollut aika rauhallista.
Sitä on vielä vaikea ennakoida, vaikuttaako kohuton ilmapiiri suotuisasti äänestysprosentteihin vai ei.
Se on hyvä huomioida, että kuntavaalit järjestetään 292 kunnassa, joista jokaisessa hallinto perustuu kunnan asukkaiden itsehallintoon.
Jokaiselle kunnalle on tietysti tärkein se oma äänestysprosentti.
Kuntavaalit voivat siis äänestysaktiivisuuden näkökulmasta onnistua laajalti, vaikka kokonaisanti jättäisikin hieman toivomisen varaa.
Viime kerralla vaalipiireittäin tarkasteltuna äänestysaktiivisuus oli korkein Helsingin vaalipiirissä (61,7 prosenttia) ja matalin Savo-Karjalan vaalipiirissä (50,2 prosenttia).
Kunnittain korkein äänestysprosentti oli Utsjoella (81,6 prosenttia) ja matalin Pieksämäellä (46,5 prosenttia).
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom esittää erityistoiveen äänestämiseen liittyen. Vaikka nuorten osuus kuntavaaliehdokkaista on pienentynyt, niin vielä on isoja mahdollisuuksia heidän suhteensa näissä vaaleissa.
– Nyt pitäisi saada ainakin ne nuoret äänestämään. Jos nuoria ei saada äänestämään, niin eihän meillä nuoria valtuustossakaan.
Kuntavaaleja ei toimiteta Ahvenanmaan maakunnassa samaan aikaan kuin muualla Suomessa, vaan seuraavan kerran syksyllä 2027.
Kuntavaalit ovat 292 vaalia eri puolilla Suomea, huomauttaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen. Kuva: Kuntaliitto
Toivoa tutkimuksesta
Tässä kohtaa on hyvä palauttaa mieliin, että äänestämisen tahtoa kuntalaisilla riittää. Kuntalaistutkimuksesta selvisi jo viime syksynä, että 82 prosenttia aikoo äänestää vuoden 2025 kuntavaaleissa.
Esimerkiksi noin kaksi kolmesta 18–29-vuotiaasta aikoi äänestää.
– Kunta- ja aluevaalit ovat meidän arkielämämme kannalta tärkeimmät vaalit, joten ilahduttavaa, että näin moni suunnittelee äänestämistä, toimitusjohtaja Minna Karhunen pohti syksyllä liiton tiedotteen mukaan.
Yli 10 000 henkilön vastauksista kävi ilmi, että 76 prosenttia pitää kuntavaaleja tärkeimpänä tapana vaikuttaa oman kunnan asioihin.
Vastaavaan tutkimukseen vuonna 2000 vastanneista 60 prosenttia koki äänestämisen tärkeimmäksi keinoksi.
Äänestämisen koettu merkitys on kasvanut tasaisesti vuodesta 1996 alkaen.
Tuoreimmassa tutkimuksessa havaittiin, että johtavassa asemassa olevat, yliopistotutkinnon suorittaneet, sekä 70–79-vuotiaat ovat varmimpia äänestämään.
Työttömät, lomautetut, 18–29-vuotiaat ja kunnassa vain lyhyen aikaa asuneet ovat epävarmempia äänestämään.
Jopa 85 valtuutettua
Valtuuston koko ei voi olla mitä vain, vaan sen vähimmäismäärä on säädetty kuntalaissa kunnan koon mukaan.
Vaikka vähimmäismäärä on tiedossa, niin kunta voi päättää, että valtuutettujen määrä on laissa säädettyä suurempi.
Muiden toimielinten jäsenmääristä ei ole säännöksiä ja valtuusto voi päättää niistä vapaasti.
Seuraavalla kaudella kunnissa on keskimäärin 29 valtuutettua. Uusi valtuustokausi alkaa 1.6.
Pienin valtuustokoko, 13 valtuutettua, on yhdeksässä kunnassa, kun nykyisellään näin pieniä valtuustoja on vain kaksi.
Suurin valtuusto säilyy Helsingissä, jossa on 85 valtuutettua.
Kuntaliiton viimeisin selvitys tästä aiheesta paljasti, että yhteensä 61 kuntaa päätti pienentää valtuutettujen määrää ennen tulevaa kautta. Vaala on ainoa kunta, joka kasvattaa valtuustokokoaan.
Selvityksen mukaan 67 prosenttia johtavista viranhaltijoista suhtautuu myönteisesti valtuustokokojen pienentämiseen, kun vastaava luku luottamushenkilöiden keskuudessa on 36 prosenttia.
Pääkaupungissa on 85 valtuutettua. Valtuusto täyttää kuluvana vuonna 150 vuotta Helsingissä. Juhlaistunnon avasi Sibelius-lukion kamarikuoro. Kuva: Ilkka Ranta-aho
Iso muutos vuonna 1992
Kuntavaaleissa muut kuin Suomen kansalaiset saivat äänestää ensimmäisen kerran vuoden 1992 vaaleissa.
– Siitä alkaen Suomen kansalaisuutta vailla olevien äänioikeutettujen määrä on kasvanut merkittävästi, vaaliasiantuntija Antti Kähkönen kertoi taannoin Kuntalehden verkossa julkaistussa kirjoituksessaan.
Kun ulkomailla syntyneitä vuonna 1990 oli noin 40 000, on määrä nyt noin puoli miljoonaa, kun mukaan lasketaan ensimmäisen polven eli ulkomailla syntyneet ja toisen polven eli täällä syntyneet maahanmuuttajat.
– Ulkomaalaistaustainen äänioikeutettu väestö on hyvin keskittynyttä maantieteellisesti. Puolet osa heistä asuu niissä viidessä kunnassa, joissa ulkomaalaisten äänioikeutettujen osuus on yli 10 prosenttia ja kaksi kolmasosaa niissä 27 kunnassa, joissa heidän osuutensa on yli viisi prosenttia, Kähkönen lisäsi.
Yksi haaste kunnille onkin, että tieto äänestysoikeudesta tavoittaisi kaikki, joille se kuuluu.
Kunnan asukas voi äänestää vaaleissa, jos hän on täyttänyt 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä.
Kotikunnaksi määritellään vaaleissa se kunta, jossa on ollut kirjoilla 51 päivää ennen varsinaista vaalipäivää.
Eri johtamismallit
Suomessa on käytössä kaksi erilaista johtamisen mallia kunnissa.
Kunnassa voi olla joko kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanjohtaja on viranhaltija ja pormestari on luottamushenkilö.
Suurimmassa osassa kunnista on virkasuhteessa toimiva kunnanjohtaja. Pormestareita on ainoastaan seitsemässä kunnassa.
Kunnanjohtajan valitsee valtuusto. Virkamiehenä toimiva kunnanjohtaja voidaan valita määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen.
Pormestari on valtuutettujen valitsema kunnan luottamushenkilö, joka toimii lisäksi kunnanhallituksen puheenjohtajana. Pormestarin toimi on määräaikainen, ja hänet voidaan valita enintään valtuuston toimikaudeksi.
Seuraavalla valtuustokaudella on enää kuusi pormestarikuntaa, koska Kärkölä palaa takaisin kunnanjohtajan aikaan.
Pormestarimallia hyödyntävät edelleen seuraavalla kaudella Tampere, Pirkkala, Helsinki, Turku, Tuusula, Puolanka.
Näistä päätetään
Valtuusto käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa. Valtuusto vastaa kunnan taloudesta ja toiminnasta.
Valtuusto päättää esimerkiksi, mitä toimielimiä kunnassa on. Valtuusto päättää myös, miten toimivalta ja tehtävät jaetaan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken.
Kunnat vastaavat kuntalaisten hyvinvoinnista ja hyvästä arjesta, kunnan elinvoimasta ja lasten ja nuorten tulevaisuudesta.
Kunnan päätöksentekoon kuuluvat koulutus ja varhaiskasvatus sekä kulttuuri-, nuoriso-, kirjasto- ja liikuntapalvelut.
Lisäksi valtuutettujen on pohdittava maankäyttöä ja kaavoitusta, vesi- ja jätehuoltoa sekä katujen rakentamista ja ylläpitoa.
Samalla luottamushenkilöiden on vahvistettava kunnan elinvoimaa ja elinympäristöä sekä paikallista identiteettiä ja demokratiaa.
Kunnan budjetista keskimäärin noin puolet ohjautuu varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen. Kuva: Soila Puurtinen
Vailla vaikutusvaltaa
Kuukausi ennen kuntavaaleja julkaistiin Sitran teettämä kyselytutkimus, jossa selvitettiin muun muassa kuntalaisten ja luottamushenkilöiden näkemyksiä tulevaisuudesta.
Tämä tutkimus, Tulevaisuusbarometri 2025, on hyvä työkalu tulevalla valtuustokaudella päättäjille.
Barometrin mukaan päätöksenteosta puuttuu innostavia visioita ja pitkäjänteisyyttä.
– Edes päättäjät eivät ole sitä mieltä, että heillä on innostavia ideoita alueen tulevaisuudesta, Sitran johtava ennakoinnin asiantuntija Jukka Vahti kertoo.
Melkein puolet suomalaisista ajattelee, ettei heillä ole riittäviä mahdollisuuksia osallistua keskusteluun asuinkuntansa tulevaisuudesta.
– Vain 15 prosenttia kansalaisista kokee voivansa vaikuttaa oman asuinkuntansa tulevaisuuteen, Vahti huomauttaa.
Tulevilla valtuutetuilla on neljä vuotta aikaa muuttaa ihmisten kokemuksia demokratian tilasta parempaan suuntaan.
Fakta
Vaalitapa
- Suhteellinen vaalitapa tarkoittaa kuntavaaleissa sitä, että puolue saa valtuustoon paikkoja samassa suhteessa kuin se saa ääniä vaaleissa.
- Jos puolue saa noin 20 prosenttia vaaleissa annetuista äänistä, sen tulisi saada myös noin 20 prosenttia jaossa olevista paikoista.
Lue myös:
