Korona ei ole pysäyttänyt kuntien osallistuvan budjetoinnin hankkeita: "osbu katsoo tulevaisuuteen"

Monilla kunnilla on nyt käynnissä osallistuvan budjetoinnin hankkeita. Osallistuvan budjetoinnin, eli osbun, tarkoituksena on, että palvelujen käyttäjät pääsevät osallistumaan palvelujen kehittämiseen.

Poikkeusolot ovat kuitenkin muuttaneet ratkaisevasti kuntalaisten vuorovaikutusmahdollisuuksia. Kun kokoontumisia ja lähikontakteja on vältettävä, vaatii kuntalaisten osallistaminen kunnilta uudenlaisia keinoja.

Kuntalehti esittelee erilaisia osallistuvan budjetoinnin teemoja ja Tampereen kaupungin suunnittelija Johanna Kurela, kertoo, miten kaupunki tavoittaa kuntalaisia poikkeusoloissa.

Osbusta on moneen

Osallistuvaa budjetointia voidaan hyödyntää hyvin monenlaisissa tilanteissa. Eri kunnat keräävätkin kuntalaisten ideoita eri aihepiireistä.

Esimerkiksi Järvenpään kaupungin kulttuuripalvelut on varannut 50 000 euroa kulttuuripalvelujen osallistuvaan budjetointiin. Kaupungin tarkoituksena on rakentaa kulttuurin tekijöiden ja kokijoiden juhlavuosi 2021, kun Järvenpää täyttää 70 vuotta.

Juhlavuoden kulttuuripalveluissa on ajatuksena huomioida erityisesti myös nuoret. Osbun budjetista 30 prosenttia pyritään kohdistamaan nuorille suunnattuihin tapahtumiin tai nuorten kulttuuritekoihin.

Lahti on puolestaan pyytänyt kuntalaisilta hankeideoita neljästä kuntalaisten ehdotusten perusteella valitusta teemasta. Nämä teemat ovat: hyvinvointi, yhteisöllisyys, ympäristö ja liikunta. Lahden osbun kokonaisbudjetti on 100 000 euroa vuodelle 2020.

Lahden kaupungin asiantuntijat tekevät kuntalaisten ideoista toteutus- ja kustannusarviot kesäkuussa. Elokuussa kaupunki kehittää totutettavissa olevia ideoita yhdessä kuntalaisten kanssa, jonka jälkeen yhteiskehitetyt ideat etenevät äänestykseen. Eniten Lahden kaupunkilaisilta ääniä saaneet ideat toteutetaan vuosina 2020–2021.

Tampereella osallistuvan budjetoinnin teemana on lasten ja nuorten hyvinvointi. Kaupunki on varannut vuoden 2020 osallistuvaan budjetointiin 450 000 euroa, jotka suunnataan kokonaisuudessaan alaikäisten tamperelaisten hyvinvoinnin parantamiseen.

Osa rahasta on varattu alueelliseen toimintaan, jolloin esimerkiksi koululuokat, vanhempainyhdistykset ja kaupunginosayhdistykset voivat vaikuttaa oman kotialueensa nuorten toimintaan. Kaupunki on jaettu viiteen alueeseen, joista kullekin on varattu 70 000 euroa.

Tampere on saanut Mun Tampre -sivustolle kaupunkilaisten ehdotuksia esimerkiksi nuorten videotyöpajan järjestämisestä, kesätyömahdollisuuksien parantamisesta, mielenterveyden varhaisesta tuesta, leikkipuistoruokailusta ja mopoilijoiden stunttialueesta.  

Kuntalaisten tavoittaminen vaatii uusia keinoja

Poikkeusolojen vuoksi kunnat ovat joutuneet miettimään uusiksi myös tapojaan toteuttaa osallistuvaa budjetointia. Tampereen kaupungin suunnittelija Johanna Kurela kertoo, että korona on muuttanut merkittävästi kaupungin alkuperäistä osbu-toimintasuunnitelmaa.

Alun perin tarkoituksena oli jalkautua ideointivaiheessa laajasti kaupunkilaisten keskuuteen. Tampereen osallistuvan budjetoinnin ideointivaihe käynnistyi kuitenkin huhtikuussa keskellä poikkeusoloja.

– Alkuperäiset suunnitelmat ovat menneet osin uusiksi, ja meidän on täytynyt löytää uudenlaisia tapoja tavoittaa ihmisiä.

Kaupunki ei ole voinut järjestää esimerkiksi asukasiltoja ja kauppakeskustilaisuuksia. Ideointia koululuokissa ja nuorisotiloissa ei sitäkään ole voitu toteuttaa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.

 – Meiltä on nyt jäänyt näkemättä, miten innostuneita ja innovatiivisia ideoita olisi voinut syntyä, jos tamperelaiset olisivat päässeet keskustelemaan osbu-ajatuksistaan kasvokkain, Kurela sanoo.

Se, etteivät ihmiset liiku niin kuin ennen, on vaikuttanut myös kaupungin viestintään. Kadunvarsi- ja bussimainokset eivät enää tavoita monia kaupunkilaisia. Siksi osallistuvasta budjetoinnista on Kurelan mukaan pyritty kertomaan siellä, missä ihmiset nykyisin ovat: sosiaalisessa mediassa. Monet muut toimijat ovat kuitenkin tehneet samoin ja siirtäneet markkinointinsa sosiaaliseen mediaan.

 – Somessakaan huomion saaminen ei käy helposti, sillä kilpailu ihmisten huomiosta on kiristynyt. On täytynyt miettiä ja kokeilla keinoja, miten tavoittaa ihmiset ja saada heidät pysäytetyksi osbu-viestin äärelle.

Poikkeusolojen myötä osbu-viestinnässä on Kurelan mukaan korostunut hyvien yhteistyöverkostojen merkitys. Mukana viestinviejinä ovat kaupungin sisäisten yhteistyökumppanien lisäksi myös muut kumppanit kuten yhdistykset ja erilaiset toimijaverkostot.

Kurela nostaa esiin erityisesti nuorisopalvelujen henkilöstön työn. Nuoriso-ohjaajat ovat keskustelleet nuorten kanssa osallistuvasta budjetoinnista useilla sosiaalisen median kanavilla. Lisäksi he ovat kirjanneet nuorten osbu-ideoita muistiin ja vieneet niitä nuorten puolesta osallistumisalustalle.

Vaikka viestintää on uudistettu vastaamaan poikkeusolojen tarpeita, on kasvokkaisten tapaamisten puuttumisella varjopuolensa. Kurelan mukaan ongelmalliseksi on osoittautunut kuntalaisten sitoutuminen osallistuvaan budjetointiin. Vaikka tieto osallistuvasta budjetoinnista tavoittaisi kuntalaiset, ei se aina saa heitä toimimaan toivotulla tavalla.

– Somessa nähty osbu-viesti on helppo ohittaa, ja kynnys oman idean jättämiseksi on osoittautunut korkeaksi.

Osallistuvan budjetoinnin hyödyt

Osallistuvan budjetin osuus kuntien kokonaisbudjeteista on pieni. Johanna Kurelan mukaan osbun hyödyt eivät kuitenkaan ole ainoastaan taloudellisia. Osallistuva budjetointi lisää kuntalaisten ymmärrystä kunnan taloudesta, ja tekee näkyväksi, mihin heidän omia verorahojaan käytetään.

– Osallistuva budjetointi avaa kuntalaisten silmät näkemään kaupungin toiminnan ja talouden uudesta näkökulmasta. Hankinnat eivät ole niin yksiselitteisiä, miltä ne ensisilmäyksellä saattavat tuntua, Kurela sanoo.

Sen lisäksi, että osallistuva budjetointi lisää kuntalaisten ymmärrystä kunnan taloudesta, se lisää myös kunnan ymmärrystä sen omista asukkaista. Kuntalaisten ideat paljastavat paljon sekä siitä, miten kuntalaiset näkevät oman kuntansa, että siitä, millaisia asioita kuntalaiset arvostavat.

Osallistuvaa budjetointia voi hyödyntää moneen, mutta helpoimmin kuntalaiset innostuvat Kurelan mukaan konkreettisista, omaa elämänpiiriä koskettavista asioista. Sen sijaan osallistuva budjetointi ei voi käyttää sellaisessa päätöksenteossa, joka edellyttää syvää asiantuntijaosaamista ja tietoa laajemmista kokonaisuuksista. Esimerkiksi terveydenhuoltoon liittyvien kysymysten ratkaisussa ei voida käyttää osallistuvaa budjetointia, Kurela arvioi.

Entä mitä hyötyjä osallistuvasta budjetoinnista voisi olla keskellä poikkeusoloja?

– Osallistuva budjetointi ei ole mitään pika-apua koronaan, vaan osbu-toteutukset palvelevat ihmisiä normaalitilanteen palattua. Osallistuva budjetointi on myönteinen asia, sillä se katsoo tulevaisuuteen.

 

Lue lisää:

Korttipelillä talousasiat tutuksi – Järvenpään huikea kokeilu opetti rohkeutta