Kuva: Pixabay

– Nythän on täysi rähinä päällä. Kyllähän tämä on valtava shokki kuntataloudelle, mikä tästä tulee.

Näin kuvailee koronavirusepidemian aiheuttaman poikkeustilanteen vaikutusta kuntien taloudelle Porvoon rahoitusjohtaja Henrik Rainio.

Rainio peilaa tilannetta reilun kymmenen vuoden takaiseen finanssikriisiin.

– Silloin tulopohja lähti alta mutta vaikutus menoihin ei ollut erityisen suuri. Nyt samanaikaisesti sote-menot tulee kasvamaan huomattavasti, ja yhteisövero ja kunnallisvero tulevat alenemaan selvästi.

Porvoon osalta on arvioitu hyvin karkeasti, että taloudellinen vaikutus tänä vuonna voi olla noin 15–20 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin kahta kunnallisveroprosenttia. Koko maan tasolla tämä tarkoittaisi 1,5–2 miljardin euron kuntatalouden heikentymistä.

Finanssikriisin aikaan kuntataloutta tuettiin mm. nostamalla yhteisöveron jako-osuus 22 prosentista 32 prosenttiin.

– Tämä oli silloin viisas päätös ja pelasti kuntapalvelut, vaikka 2008–2009 finanssikriisin aikaan kunnat olivat kriisin alkaessa kohtuullisen hyvässä taloudellisessa tilanteessa. Nyt kaksi kolmasosaa kunnista tekee jo valmiiksi miinusmerkkistä tulosta. Kunnat ovat paljon heikommassa asemassa kuin ennen finanssikriisiä, Rainio muistuttaa.

Yhteisöveroon korjaus, ja muutakin tarvitaan

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni, kesk., sanoi hallituksen tiedotustilaisuudessa maanantaina, että hallitus varautuu korottamaan yhteisöveron jako-osuutta määräaikaisesti.

Valtioneuvoston julkaiseman esitysmateriaalin mukaan kyse näyttää olevan siitä, että kuntien yhteisövero-osuuden määräaikainen korottaminen tehdään vain siltä osin, kun hallituksen koronavirustilanteen vuoksi yrityksille suuntautuvat helpotukset pienentävät tai lykkäävät kuntien yhteisöverotuottoja.

Tämänkaltainen kompensointi olisi Henrik Rainion mukaan kuitenkin täysin eri asia, kuin varsinainen koronavirusepidemian aiheuttama vahinko liike-elämälle ja sitä kautta kuntien yhteisöverolle.

– Valtion tulisi nostaa yhteisöveron jako-osuutta merkittävästi, niin, että kunnat saisivat suunnilleen sen, mitä viimeisessä kuntatalousohjelmssa on arvioitu tälle vuodelle.

– Mutta muitakin toimenpiteitä tarvitaan, Rainio sanoo.

Tällainen toimenpide voisi olla jonkinlainen apupaketti valtionosuuksien kautta. Yksi tekninen toimenpide olisi Rainion mukaan helposti toteutettavissa: hallitus voisi ilmoittaa, että valtionosuuksia ei peritä takaisin, vaikka opetusta perutaan.

Valtionosuuksien kohtalosta ei ole tehty päätöksiä, sanoi pääministeri Sanna Marin, sd., keskiviikkona hallituksen tiedotustilaisuudessa.

-On aivan selvää, että tämä poikkeuksellinen tilanne rasittaa myös kuntataloutta, Marin sanoi.

– Meidän pitää  tämän tilanteen jälkeenhyvin  laajasti katsoa tarpeita joita yhteiskunnassa on, kun palaamme normaalioloihin ja tästä rakennamme siltaa hyvinvoinvaan ja myös taloudellisesti kestävään yhteiskuntaan. Pidän aika todennäköisenä, että kunnissakin tämä tulee näkymään ennen muuta taloudellisen tilanteen heikkenemisenä.

Opetusministeri Li Andersson, vas., muistutti, että opetus jatkuu, vaikka lähiopetus keskeytyi.

-Se teettää työtä opettajilla ehä jopa enemmän kuin normaalisti.

Ohjeet avustusten takaisinmaksusta tulivat jo

Toimenpiteitä kuntatalouden tilanteen paikkaamiseksi odottaa myös Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka. Sen sijaan kunta on jo saanut valtiolta ohjeet, kuinka harkinnanvaraisia valtionavustuksia voi maksaa takaisin, mikäli avustuksen perusteena olleita arvioituja kustannuksia ei synnnykään.

Heikka luonnehtii ”hiukan koomiseksi” tällaista ohjeistusta juuri silloin, kun kunnissa yritetään epätoivoisesti miettiä, miten saadaan järjestettyä hallituksen tekemät linjaukset palveluihin ja toimintoihin.

-Olisin kaivannut ennemmin viestiä, että tulette saamaan rahaa näihin menetyksiinne, vaikka emme vielä tiedä, miten niitä kompensoidaan.

Menetyksiä tulee esimerkiksi maksutuottojen heikkenemistä varhaiskasvatuksessa, kun kuntalaiset ottavat lapsiaan pois päiväkodista. Lisäksi loppuvat kurssimaksut, kerhomaksut, mahdolliset tilavuokrat. Menoja voi kasvattaa joissain kunnissa välttämättömät hankinnat etäopetuksen toteuttamista varten, Tiina Heikka muistuttaa.

– Jos hoivapuolella alkaa henkilökunta sairastumaan eikä omasta henkilökunnasta löydy paikkaajaa, kustannukset voivat kasvaa paljonkin. Tästä voi tulla haaste koko maassa, Heikka sanoo.

Valtion kädenojennus yhteisöveron kautta olisi toki tervetullut, mutta se ei välttämättä lämmitä kunnissa, joissa yritystoimintaa on vähemmän.

– Se kohdentuu helposti sinne, missä yrityksiä on eniten ja missä yhteisöverotuottoa kertyy eniten. Tämä vinouttaa kuntien tilannetta entisestään, koska se kohdistuu kaupunkeihin missä on yritystoimintaa, Tiina Heikka muistuttaa.

Nopeasti edenneen tilanteen todellisia vaikutuksia Lapinjärven taloustilanteeseen ei ole vielä perinpohjaisesti ehditty miettimään. Selvää on, että vaikutus on negatiivinen.

Siksi viesti valtion suunnasta on toivottavasti olosuhteet huomioiden positiivinen. Samaa toivoo Porvoon Henrik Rainio.

-Ylipäätään tarvittaisiin selkeä lupaus, että valtio hoitaa osuutensa ja tulee tukemaan kuntia tässä tilanteessa.

Juttua muokattu klo 14.40: Lisätty pääministeri Marinin ja opetusministeri Anderssonin kommentit.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Valmiuslain käyttöönotolla ja siihen liittyvillä rajoituksilla pannaan koko maa sekaisin. Vastineeksi saadaan ehkä kenties pidettyä hengissä muutama kymmenen tai sata (ikä)ihmistä? Onko mitään järkeä?

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*