Koronaviruksen vaikutus kuntatalouteen näkyy mm. sote-kulujen kasvun ja henkilöstövaikutusten ohella mm. investointien viivästymisenä, maanmyyntiarvon reiluna alenemisena ja rahoitushaasteina. (Kuva: Ville Miettinen)

Koronaepidemia heikentää kuntien taloutta vuonna 2020 minimissään 1,5 miljardilla eurolla, käy ilmi Kuntaliiton kyselystä, jossa 24 suurimman kaupungin talousjohtajat arvioivat koronaviruksen aiheuttamia talousvaikutuksia. Arviot perustuvat kaupunkien tämänhetkiseen käsitykseen koronaepidemian etenemisestä vuoden 2020 aikana.

Arvioiden mukaan koronavirusepidemian myötä kaupunkien ja kuntien kunnallis- ja yhteisöverotulot romahtavat yli 700 miljoonaa euroa. Sote-menojen kasvu heikentää kuntataloutta vähintään 400 miljoonaa euroa. Maksu- ja myyntituottojen pieneneminen vähentää kuntien tuloja noin 200 miljoonaa euroa. Lisäksi muut talousvaikutukset, esimerkiksi pelastustoimen kustannusten kasvu, heikentävät kuntataloutta yli 100 miljoonaa euroa.

– Nyt esillä olevat luvut ovat minimiarvioita, ja onkin mahdollista, että todelliset vaikutukset ovat moninkertaiset. Kuntakenttä on kamppaillut talouden tasapainon saavuttamiseksi jo ennen koronaa, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kommentoi tiedotteessa.

– Lopulliset vaikutukset voidaan arvioida vasta kriisin jälkeen. Jo nyt on kuitenkin selvää, että valtion on tuettava kuntia huomattavasti enemmän kuin tähän asti, jos esimerkiksi lomautuksia todella halutaan välttää.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Niin pääministeri Sanna Marin, sd,. kuin sisäministeri Maria Ohisalo, vihr., vetosivat perjantaina kuntiin, että kunnat eivät alkaisi lomauttaa henkilöstöään koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Useissa kaupungeissa on tehty periaatepäätös lomautuksista tai yt-neuvotteluista, joissain niitä käsitellään maanantaina 23.3. alkavalla viikolla.

– Koronavirusepidemian synnyttämässä poikkeustilanteessa tulee korostetusti esille kuntien merkitys hyvinvointipalvelujen järjestäjinä ja tuottajina. Kuntatalouden turvaamiseksi maan hallitukselta tarvitaan heti konkreettiset ja uskottavat esitykset kuntatalouden tukipaketin euromäärästä, toimenpiteistä / rahoituskanavista ja aikataulusta, jotta palvelut pystytään varmuudella turvaamaan myös epidemian mahdollisesti pidentyessä ja laajentuessa, todetaan erään kaupungin vastauksessa Kuntaliiton kyselyyn.

Koronavirusepidemian kuntatalousvaikutusten koko riippuu siitä kuinka kauan poikkeustilanne kestää ja kuinka laajana se jatkuu.

Myös se, paljonko henkilöstöä lomautetaan ja miten nopeasti yritystoiminnan toipuminen käynnistyy, vaikuttavat. Kuntaliiton mukaan kaikilla kunnan toimialoilla kustannuksia voivat lisätä ja toiminnallisia muutoksia aiheuttavat ylityöt, varallaolo, lomien siirrot, sairauspoissaolot ja erityisjärjestelyt, jotka johtuvat esimerkiksi etätyöstä tai etäopetuksen järjestämisestä.

Kaupungit haluavat pelastuspaketin heti

Kyselyyn vastanneet kaupungit linjaavat, että kuntatalouden turvaamiseksi maan hallitukselta tarvitaan heti konkreettiset ja uskottavat esitykset kuntatalouden tukipaketin euromäärästä, toimenpiteistä, rahoituskanavista ja aikataulusta, jotta palvelut pystytään varmuudella turvaamaan myös epidemian mahdollisesti pidentyessä ja laajentuessa.

Vastaajien mukaan kaupunkien ja kuntien merkittävät säästötoimet kuten lomautukset voidaan välttää vain, jos valtion tuki saatetaan voimaan välittömästi, tukipaketti on mittaluokaltaan riittävä ja kohtelee kaikkia kaupunkeja ja kuntia tasapuolisesti.

– Valtion on sitouduttava jo ennen kehysriihtä turvaamaan kuntataloutta. Hallituksen viime aikaiset ulostulot ja toiveet esim. lomautuksien välttämisestä ja asiakasmaksujen alentamisesta tulee näkyä lisäbudjettien muodossa kuntien pankkitileillä heti, koska verokertymien romahtaminen vaikuttaa kuntien tulopohjaan välittömästi, erään kaupungin vastauksessa kyselyyn todetaan.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina muistuttaa, että kuntatalous oli kriisissä jo ennen koronavirusepidemian puhkeamista.

– Monet lomautuksia nyt eteenpäin vievät kaupungit ja kunnat ovat sellaisia, joissa alijäämät ovat jo olleet viime vuosina suuria tai vuosikate negatiivinen. Lomautusten aloittamisessa kyse ei täten ole vain koronavirusepidemiaan reagoinnista, vaan siitä, että jo pitkään jatkunut kuntatalouden tulojen ja menojen epätasapaino on kuntalain säädöstenkin mukaan taitettava, Reina sanoo.

Näin oli esimerkiksi Hyvinkään kohdalla. Kaupunki ilmoitti tällä viikolla yt-neuvotteluista, kun valmiiksi vaikealle taloustilanteelle lisäiskun toi koronavirus ja sen aiheuttama poikkeustilanne.

– Hallituksen tulisi päättää, ettei kuntien uusia tehtäviä ja velvoitteita lisätä tällä hallituskaudella. Hoitajamitoitusvalmistelut, oppivelvollisuuden laajentamisen valmistelu ja muiden kuntien kustannuksia kasvattavien lakimuutosten valmistelu on lopetettava välittömästi, Timo Reina toteaa.

Kyselyn mukaan kuntatalousvaikutukset vuonna 2020 koostuvat arvioidusti näin:

-Kunnallisverotuotot pienenevät 435 miljoonaa euroa

-Yhteisöveron tuotto pienenee 275 miljoonaa euroa

-Sote-menot kasvavat 400 miljoonaa euroa

-Myynti- ja maksutuotot pienenevät 200 miljoonaa euroa

-Muut menot kasvavat 100 miljoonaa euroa

Juttua muokattu klo 22.50: Muokattu otsikkoa

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*