Kotikunnan hakeminen on nyt ajankohtaista tuhansille Ukrainasta paenneille – Kyselyn perusteella 159 perhettä aikoo hakea kotikuntaa Riihimäeltä
Kotikunnan saaminen ei vaikuta kansalaisuuteen, oleskeluoikeuteen Suomessa tai oikeuksiin Ukrainassa. Ukrainan lippu koostuu kahdesta yhtä paksusta vaakapalkista, joista ylempi on sininen ja alempi keltainen. (Kuva: Pixabay)
Tuhannet Ukrainasta paenneet voivat hakea kotikuntaa nyt maaliskuun aikana, kun he ovat oleskelleet Suomessa vuoden.
Kotikunnan saamisen jälkeen Ukrainasta paenneet siirtyvät vastaanottopalveluista kuntien ja hyvinvointialueiden palveluiden piiriin sekä oppivelvollisuuden piiriin, mikä vaikuttaa laajasti myös Suomen kuntiin.
Ukrainasta paenneiden kuntiin siirtyminen alkaa. Muiden muassa edellä mainitulla lauseella koolle kutsutussa tiedotustilaisuudessa sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.), kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) ja työministeri Tuula Haatainen (sd.) kertoivat, miten kuntien ja hyvinvointialueiden rooli palveluissa kasvaa. Valtioneuvoston linnassa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa oli myös opetus- ja kulttuuriministeriö edustettuna torstaiaamuna.
– Suomeen saapuu Ukrainasta jatkuvasti myös uusia sotapakolaisia, arvioiden mukaan 20 000–30 000 tänä vuonna, sisäministeri Krista Mikkonen huomautti.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Suomesta on hakenut tilapäistä suojelua yli 50 000 ukrainalaista. Vastaanottojärjestelmämme piirissä on ihmisiä enemmän kuin koskaan aiemmin. Suomeen saapuu viikoittain 400–500 ukrainalaista. Avun ja suojan tarve jatkuu.
Sisäministeriön mukaan ukrainalaiset ovat Suomessa asettuneet laajalti kaupunkeihin ja kuntiin eri puolella maalta. Kaikkiaan heitä on 275 kunnassa.
Kotikunnan saaminen ei vaikuta kansalaisuuteen, oleskeluoikeuteen Suomessa tai oikeuksiin Ukrainassa. Ukrainalaisten tilapäisen suojelun perusteella myönnetyt oleskeluluvat ovat voimassa automaattisesti 4.3.2024 asti eli niin kauan kuin tilapäinen suojelu EU:ssa jatkuu.
Kotikuntapaikan saaneita koskevat samat oikeudet, palvelut ja velvollisuudet kuin Suomessa vakituisesti asuvia, Mikkonen painotti.
Kotikunnan hakeminen on vapaaehtoista
Kotikunnan hakeminen on ajankohtaista tuhansille Ukrainasta paenneille maaliskuussa, kun oleskelu Suomessa on kestänyt vuoden. Viime vuonna tilapäistä suojelua sai yli 45 000 Ukrainasta paennutta.
Ukrainasta paenneiden hyvinvointi ja toimeentulo on tähän saakka turvattu vastaanottopalveluiden kautta.
Kotikunnan saaneet siirtyvät kuntien ja hyvinvointialueiden palveluiden sekä oppivelvollisuuden piiriin.
Kuntaministeri Sirpa Paatero korosti, että kotikunnan hakeminen on vapaaehtoista, ja päätöksen kotikunnan hakemisesta voi tehdä henkilökohtaisen tilanteen mukaan.
Paatero halusi myös kiittää kuntia jo tehdystä työstä ukrainalaisten hyväksi.
– En voi kuin korostaa kuinka suuri panos kunnissa on tehty ukrainalaisten auttamiseksi.
Paatero lisäsi, että kotikunnan myöntää hakemuksesta digi- ja väestötietovirasto.
Virasto on avannut verkossa hakulomakkeen kotikuntaa varten Ukrainasta paenneille. Hakeminen on mahdollista, kun henkilö on asunut Suomessa vuoden, hänellä on suomalainen henkilötunnus ja vähintään vuosi sitten haettu tilapäisen suojelun oleskelulupa.
– Nyt on tärkeää, että ukrainalaisille tiedotetaan kattavasti kotikunnan hakemisesta Suomessa sekä kotikunnan saamisen myötä heille kuuluvista palveluista, kuntaministeri Sirpa Paatero linjasi.
Ukrainasta paenneista noin 5 400 on töissä
Hyvinvointialueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluista, kunnat puolestaan monista muista keskeisistä palveluista, kuten varhaiskasvatuksesta, esi- ja perusopetuksesta, kotoutumispalveluista ja asumisen järjestämisestä.
Ukrainasta on saapunut Suomeen lapsia ja nuoria, joita on tavoitettu varhaiskasvatuksen ja koulutuksen piiriin hyvin. Kotikunnan saatuaan lapsella on subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen, esiopetusikäisellä lapsella on velvollisuus osallistua esiopetukseen ja oppivelvollisuusikäisiä lapsia ja nuoria koskee oppivelvollisuus.
Työikäisistä moni on jo saanut töitä. Suomeen Ukrainasta paenneista noin 5 400 on tulorekisterin mukaan töissä.
Tilapäistä suojelua saaneet ovat voineet ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi jo ennen kotikunnan saamista. Helmikuun lopussa Suomeen Ukrainasta paenneista lähes 7 700 oli kirjoilla TE-palveluissa.
– Työ on keskeinen osa turvallisen arjen rakentumista ja oman paikan löytämistä suomalaisesta yhteiskunnasta, työministeri Tuula Haatainen arvioi.
Riihimäellä tavoiteltu väestön kasvuprosentti ylittyy
Kanta-Hämeessä sijaitseva Riihimäen kaupunki tiedotti kuluvalla viikolla kyselystä, joka antaa rajatun otannan verran tietoa ukrainalaisten suunnitelmista Suomessa.
Kaupungin tekemän kyselyn perusteella 159 perhettä aikoo hakea kotikuntaa Riihimäeltä.
Riihimäellä oleskelee tällä hetkellä noin 650 ukrainalaista ja yli 200 perhettä.
Suuri määrä uusia kaupunkilaisia aiheuttaa haasteita asumisen ja työpaikkojen osalta. Myös kielitaitoisten toiminnanohjaajien ja opettajien löytäminen on ollut hankalaa, tiedotteessa kerrotaan.
Reilun 28 000 asukkaan kaupungin tiedotteessa painotetaan, että haasteista huolimatta onnistunut kotouttaminen nähdään sijoituksena tulevaisuuteen.
– Riihimäen tavoiteltu väestön kasvuprosentti on 0,2 prosenttia vuodessa, mikä ylittyy nopeasti uusien perheiden myötä, kaupunginjohtaja Jouni Eho kertoo.
