Koulun säästöt pelottavat
Koulutuksen saatavuus heikkenee ja osa nuorista putoaa
koulutuksen ulkopuolelle, OAJ:n Luukkainen pelkää.
Kangasvieri on erityisesti huolestunut harvaan asuttujen seutujen
nuorista.
– Kyllä lukiolaisen ja peruskoulusta ammattikouluun
siirtyvän nuoren pitää pystyä käymään koulua pääosin kotoaan käsin, hän sanoo.
OAJ:n valtuustossa puhunut Luukkainen arveli, että suuri
osa Suomen yli 400 lukiosta joutuu lähivuosina joko lakkauttamaan toimintansa
tai yhdistymään toiseen lukioon.
Opetus- ja kulttuuriministeriössä kaavaillaan, että
lukiokoulutuksen järjestäjien määrää vähennettäisiin nykyisestä noin 270:stä
noin sadalla.
Samalla olisi tarkoitus lopettaa pienten lukioiden tuki,
mutta luoda järjestelmä, jolla tuetaan harvaanasuttujen alueitten
lukiokoulutusta.
Opiskelijat nopeammin
ulos kouluista
– Hallitus leikkaa toisen asteen koulutuksen voimavaroja
niin, että se vastaa joko 38 000 lukion tai 23 000 ammatillisen
koulutuksen opiskelupaikkaa, Luukkainen laskee.
Ministeriössä kaavaillaan, että valtionosuutta lukiot
saisivat kunkin oppilaan osalta vain kolmelta vuodelta.
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjien
määrää on tarkoitus vähentää vajaasta 200:sta noin puoleen.
Ammatillisen koulutuksen oppilaat halutaan nykyistä
nopeammin ulos kouluista.
Nyt kun ammatillisen koulutuksen valtionosuudet
maksetaan oppilasmäärien mukaan, koulujen intressissä ei ole tiivistää
opiskelijoitten opintoja. Siksi kaavaillaan keinoja, jotka kannustaisivat
kouluja lyhentämään opiskeluaikoja.
Yksi tapa ammatillisen koulutuksen aikojen lyhentämiseen
on aiemman osaamisen entistä laajempi huomioonottaminen ja hyväksilukeminen.
