Kouvola vähentänyt erityisesti esimiehiä
Esimiesten määrä Kouvolassa on pienentynyt 18 prosenttia. (Kuva: Ville Miettinen)
Kouvola on vähentänyt henkilöstöään 590 työntekijällä viime vuoden alusta tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä.
Kaupungin antamien tietojen mukaan vähennys on kohdistunut erityisesti hallintoon, toimistohenkilöstöön ja esimiehiin. Esimiesten määrä on vähentynyt 18 prosentilla kun koko henkilöstön määrä on pienentynyt yhdeksän prosenttia.
2013 Kouvolassa asetettiin tavoite 600 hengen vähentämisestä 2014 loppuun mennessä.
Yt-neuvotteluissa tavoitteeksi asetettiin 320 hengen vähentäminen ja 13 miljoonan euron vuositason säästöt.
Vähennykset arvioitiin voitavan toteuttaa pääosin eläköitymisten ja määräaikaisuuksien lopettamisen kautta.
Henkilöstö on kuitenkin vähentynyt nopeammin kuin yt-neuvottelujen tulos edellytti.
Osa vähennyksestä selittyy Kouvolan Veden yhtiöittämisellä.
Säästöjen seurauksena kaupungin toimintakate kasvoi viime vuonna 0,1 prosenttia.
Kaupungin talouden ja tuottavuuden paranemisesta kiitetään perustason sote-integraatiota ja omistajaohjauksen vahvistamista.
Kouvolan sote-menoista yli 80 prosenttia käytetään perustason palveluihin ja vajaat 20 prosenttia vaativampaan erikoissairaanhoitoon ja vaativiin sosiaalihuollon palveluihin.
Terveysmenoissa on saatu säästöä, mutta kaupungin ilmoituksen mukaan vireillä oleva valtakunnallinen sote-uudistus toisi kaupungille 20 miljoonan euron lisäkustannukset.
Kouvolan näkemys taloustilanteesta on samansuuntainen kuin monilla kunnilla:
Säästöjen taustalla ovat kuntatalouden jatkuva kiristyminen, joka johtuu työpaikkamenetyksistä ja niistä aiheutuvasta väestötappiosta, ikärakenteen vanhenemisesta sekä valtionosuusleikkauksista.
Reipasta meininkiä Kouvolassa, muualla päin Suomea pääasiassa jahkaillaan.
Nyt kun luonnollisen poistuman avulla voidaan väkeä vähentää hallinnosta ja esimiestyöskentelystä, pitää keinoa käyttää. Veronkorotusten tie on loppuun käyty ja yritysten kilpailuttaminen säästöjen aikaansaamiseksi kääntyy pian toiseen suuntaan. Markkinataloudessa hinnat eivät ikuisesti laske, vaan kohoavat kun homma alkaa käydä mahdottomaksi. Välivaiheessa yhteisöverotulot laskevat.
Yhtiöittämisen malli saattaa olla silmänlumetta ja kustannukset voivat hyvinkin nousta, kun yhtiön hallinto ei enää ole demokraattisessa valvonnassa. Yltiö yhtiöittäminen tuo myös helposti lisää työttömyyden kustannuksia kuntaan.