KT ennakoi vaikeita työmarkkinaneuvotteluja – Jalonen: "siihen mitä kaikki vaativat, ei vain ole varaa"
Arkistokuva: Sonja Eloranta
Kunta-alan varsinaiset työmarkkinaneuvottelut käynnistyvät pääneuvotteluryhmässä tiistaina 14. tammikuuta. Neuvoteltavien sopimusten piirissä on yli 420 000 työntekijää ja viranhaltijaa.
Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen odottaa neuvotteluista tavanomaista vaikeampia.
– Kunta-alan neuvottelut eivät koskaan ole helppoja, mutta nyt on nähtävillä erityisiä vaikeuskertoimia.
Suuntaa kevään neuvotteluille antaa Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton lauantaina 4. tammikuuta solmima sopimus. Kahden vuoden työehtosopimuksessa sovittiin yhteensä 3,3 prosentin palkkojen korotuksesta.
Ensimmäisenä vuonna palkat nousevat 1,3 prosenttia, seuraavana 2,0 prosenttia. Lisäksi vuoden 2017 kilpailukykysopimuksen yhteydessä sovitut ylimääräiset talkootunnit poistuvat teknologiateollisuudesta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kunta-alalla kumpikaan neuvottelupuoli ei näe Teknologiateollisuuden sopimusta tyydyttävänä esimerkkinä omiin neuvotteluihin. KT ei ole valmis luopumaan kiky-tunneista.
– Meillä ei ole varaa lyhentää työaikaa, kun palvelutarpeet ovat samalla lisääntyneet. Kikyn purkaminen johtaisi noin 5 000 ihmisen lisärekrytointitarpeeseen, Jalonen sanoo.
Hoitajia edustavat Tehy ja Super vaativat puolestaan tasa-arvo-ohjelmaa ja useamman vuoden ylimääräisiä palkankorotuksia naisvaltaiselle hoitoalalle.
Kahdeksan miljardin tasa-arvokorotus
Tehy ja Super esittävät 1,8 prosentin ylimääräisiä vuosittaisia palkankorotuksia, jotta hoitoala saisi kurottua umpeen palkkakuilun miesvaltaisten alojen kanssa.
KT pitää vaatimusta taloudellisesti mahdottomana ja pelkää samalla, että yhden alan lisäkorotukset saisivat myös muut vaatimaan samaa.
– Vaatimus maksaa kahdeksan miljardia euroa. Sen toteuttamiseksi kuntaveroa pitäisi nostaa melkein prosentilla.
Jalosen mukaan palkkakuilu nais- ja miesvaltaisten alojen välillä on suhteellinen käsitys. Kunta-alan työehtosopimukset kuitenkin kohtelevat kaikkia sukupuolia yhdenvertaisesti.
Hän katsoo ongelman olevan ennemmin yhteiskunnassa.
– Hyvä kehityssuunta olisi, että naiset ja miehet sijoittuisivat tasapuolisesti nais- ja miesaloille.
Historiallisen heikko kuntatalous
Kilpailukykysopimuksen jälkipaineessa ammattijärjestöt ovat esittäneet näkyviä vaatimuksia. Samaan aikaan kuntataloudella menee huonosti. Jalonen toivookin, että palkkavaatimuksissa otettaisiin huomioon kuntatalouden tila.
– Kuntatalouden tilanne on historiallisen heikko. Ylimitoitetut palkkavaatimukset eivät sovi yhtälöön. Siihen mitä kaikki vaativat, ei vain ole varaa.
Jalonen muistuttaa, että monen kunnan maksukyky on jo nykyisessä tilanteessa ollut koetuksella. Vuonna 2019 kunta-alalla nähtiin yt-kierre: noin seitsemässäkymmenessä kuntatyönantajayksikössä käytiin yt-neuvottelut.
Tulevaisuudessa kuntia odottavat myös esimerkiksi hoivamitoituksen ja hoitotakuun tuomat lisäkustannukset. Tilanteen parantamiseksi KT odottaa valtiolta kuntien perusrahoituksen nostoa. Sen sijaan palkkaneuvotteluista Jalonen toivoo valtion pysyvän kaukana.
– Valtion puolelta ei ole budjetoitu mitään näihin neuvotteluihin. Kuntien menojen ja tulojen välillä taas on jo nyt miljardien kuilu. Siksi tarvitaan realismia tavoiteasettelussa. Maltti on valttia.
Aiheesta enemmän KT:n sivuilla
Perustuslain 2 § 3 momentti sanoo: ”Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.”