Kuva: Ville Miettinen

KT Kuntatyönantajat varoittaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon hoitohenkilöstölle vaaditut niin sanotun yleisen linjan ylittävät palkankorotukset seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi maksaisivat kunnille ja kuntayhtymille yhteensä kahdeksan miljardia euroa. Lisälaskua kunta-alalle tulisi KT:n arvion mukaan keskimäärin lähes 800 miljoonaa euroa vuodessa.

Sote-alan työvoimakustannukset ovat nykyisin 7,6 miljardia euroa vuodessa ja KT:n laskelmien mukaan 1,5 miljardia euroa suuremmat eli runsaat 9 miljardia euroa kymmenen vuoden päästä.

Jos korotuksiin vaadittu raha käytettäisiin korotusten asemesta uusien työntekijöiden palkkaamiseen, sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle voitaisiin rekrytoida kymmeneksi vuodeksi esimerkiksi lähes 16 000 uutta sairaanhoitajaa, KT:n tiedotteessa todetaan.

– On täysin välttämätöntä jatkaa kustannustasoltaan maltillisia työmarkkinasopimuksia, jotka parantavat työllisyyttä, kilpailukykyä ja julkisen talouden tilaa. Kuntatyönantajilla ei ole olemassa ylimääräistä jakovaraa, sanoo KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.

Työntekijäjärjestöt: Hoitoalan kriisi voidaan estää

Hoitoalan järjestöt Tehy ja SuPer puolestaan muistuttavat, että yhteiskunnalla ei ole varaa olla nostamatta hoitajien palkkoja. Järjestöt vaativat, että valtio varaa talousarviossa rahaa naisvaltaisten hoito- ja hoiva-alojen palkkaohjelmaan.

Tehyn ja SuPerin mukaan palkkaohjelman nettokustannus kunnille on vuosittain noin 80 miljoonaa euroa kymmenen vuoden ajan. Summa sisältyisi kuntien valtionosuuksiin, joista 80 miljoonaa on alle prosentti.

– Ohjelma edellyttää valtion mukana oloa. Valtion rahaa tarvitaan, koska kuntatyönantajilla vaadittavaa rahaa ei ole, Tehyn ja SuPerin tiedotteessa todetaan.

Työntekijäjärjestöt uskovat, että palkkaohjelma vähentäisi alanvaihtoa ja helpottaisi uhkaavaa hoitajapulaa. THL on arvioinut, että vuoteen 2035 mennessä sote-alalle tarvitaan jopa 200 000 uutta työntekijää. Yksi uhkakuva on henkilöstön alanvaihto. Järjestöt muistuttavat, että pula koulutetuista hoitajista on maailmanlaajuinen. Suomalaisia hoitajia houkuttelevat niin Ruotsi ja Norja kuin Saksa, joka työntekijäjärjestöjen mukaan nostaa julkisen sektorin palkkoja kahdeksan prosenttia ja kohdistaa hoitoalalle satojen eurojen korotukset lisätäkseen vetovoimaa.

–  Poliittiset päättäjät voivat tehdä arvovalintoja, joilla uhkaava kriisi voidaan vielä torjua, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo tiedotteessa.

KT: Korotukset uhkaavat levitä

KT:n laskelma perustuu arvioon kuluvan vuoden työvoimakustannuksista ja sen päälle tulevista prosentuaalisista korotuksista. Suurin osa kustannuksista tulee työvoimakustannusten tason nostosta.

Kustannukset kuitenkin kasvavat ajan mittaan niin sanotun korolle korkoa -ilmiön vuoksi, koska korotuksia ei voida laskea lähtötasosta kuin ensimmäisen kerran, KT muistuttaa.

– Esimerkiksi jos edellä kuvatut hoitohenkilöstön korotusvaatimukset toteutuisivat koko kunta-alalla, niin kymmenen vuoden aikana kokonaiskustannukset olisivat lähes 22 miljardia euroa eli enemmän kuin kunta-alan nykyiset työvoimakustannukset vuodessa, KT:n tiedotteessa todetaan.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*