Suomen osuus EU:n elpymisvälineessä on 3,2 miljardia euroa. Kuva: Pixabay

Korona-aika on nostanut julkisen työn merkityksen aiempaa näkyvämmin esille. Samalla se on muuttanut töiden sisältöjä ja toimintatapoja. Kunta-alalla murros merkitsee toimintatapojen uudistumista.

KT Kuntatyönantajat korostaa EU:n elpymisvälineen varojen merkittävyyttä toimintatapojaan uudistaville kunnille ja kuntayhtymille. Siksi kunta-alan näkökulma tulisi KT:n työmarkkinajohtajan Markku Jalosen mukaan huomioida jo suunnitteluvaiheessa.

– Kunnilla on keskeinen asema kansantaloudessa ja hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden järjestäjänä ja tuottajana. Hallituksen valmistelussa puhutaan usein yrityksistä, mutta haluamme korostaa myös kuntien ja kuntayhtymien näkökulmaa.

KT pitää tärkeänä, että rahoitus kohdennetaan edistämään palvelujen uudistamista ja parantamaan tuloksellisuutta, tuottavuutta sekä työllisyyden parantamista.

Kuusi rahoituskohdetta

KT esittää, että rahoitusta tulisi suunnata ainakin kuuteen kohteeseen.

  1. Investoinnit digitalisaatioon. Digitalisaatioon liittyviä investointeja kunnissa ja kuntayhtymissä on tuettava rahoituksellisesti niin, että panostus tukee toimintatapojen uudistamista.
  2. Kunta-alan lähijohtamisen kehittäminen. Kunta-alalla työskentelee yli 30 000 lähijohtajaa, ja työtä tehdään lähes yhtä monessa työyhteisössä. Kunta-alan lähijohtamista on tuettava. Erityisen tärkeää olisi luoda digitaalinen palvelualusta, jonka kautta lähijohtajat voivat kehittää esimiestyötään ja tiimiään vaivattomasti.
  3. Yhteistoiminnallinen työelämän kehittäminen. Uudet yhteistoiminnalliset, organisaatiolähtöiset työtavat parantaisivat sekä tuottavuutta, tuloksellisuutta että työelämän laatua.
  4. Tietoalusta ja toimiva ennakointijärjestelmä. Jotta päätöksenteon ja tiedolla johtamisen tueksi saadaan yhteismitallista, helposti saatavilla ja hyödynnettävissä olevaa ennakointitietoa, on tarpeen koota tietoalusta ja kehittää toimiva ennakointijärjestelmä.
  5. Koulutusmäärien lisääminen. Koulutusmääriä on lisättävä työvoimapulasta kärsivillä aloilla, erityisesti sosiaali- ja terveysalan ammateissa.
  6. Työllisyyttä edistävät palvelut. Kuntien työllisyyspalveluja tulee vahvistaa työllisyysasteen nostamiseksi. Tässä auttaisi muun muassa digiosaamisen kehittäminen ja digipalvelujen käyttäjälähtöisen järjestelmäarkkitehtuurin luominen.

Ministerit maakuntakierroksella

Suomen osuus EU:n elpymisvälineessä on 3,2 miljardia euroa. Hallitus valmistelee parhaillaan kestävän kasvun ohjelmaa, jonka tarkoituksena on turvata elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksen tavoitteiden toteutuminen. Ohjelman pitäisi valmistua vuoden loppuun mennessä. 

Valmistelun aikana hallitus kuulee alueellisia näkökulmia maakuntakierroksella, joka alkoi syyskuun 21. päivä Oulusta ja päättyy lokakuun 28. päivä Helsinkiin. Myös kierrokselle osallistuva valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) on korostanut alueellisen yhteistyön tärkeyttä. 

– Suomen kestävän kasvun ohjelmaa on välttämätöntä tehdä yhdessä. Sitä tehdään yhdessä eri ministeriöiden kanssa, yhdessä maakuntien ja alueiden toimijoiden kanssa sekä elinkeinoelämän ja tutkimusalan kanssa. Myös alueilla on välttämätöntä tehdä yhteistyötä, joka kattaa sekä aluekehitys- että sote-alan toimijat, kunnat, yritykset ja järjestöt. 

Avatar
Matilda Jokinen
matilda.jokinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*