KT Kuntatyönantajat pitää lakiesitystä kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista kokonaisuutena tarpeellisena ja perusteltuna nykyisessä taloudellisessa tilanteessa.

Lakiesityksen luvut euromääräisistä vaikutusarvioista eivät vastaa KT:n arvioita. KT:n laskelmien mukaan suorat säästöt kunta-alalla olisivat yhteensä 664 miljoonaa euroa eli noin puolet siitä, mitä hallituksen esityksessä on arvioitu. Lakiesityksessä ehdotetut toimenpiteet alentaisivat kuntatyönantajien työvoimakustannuksia keskimäärin 3,2 prosenttia.

Valtioneuvoston laskemat säästöt, jotka koskevat pisimpien vuosilomien lyhentämistä sekä loppiaisen ja helatorstain muuttamista palkattomiksi vapaapäiviksi työaikaa lyhentämättä, ovat KT:n mukaan vain laskennallisia eivätkä helpottaisi kuntataloutta.

Taloudellisten vaikutusten arvioinnissa ei ole KT:n mukaan myöskään käsitelty sitä, millaisia mahdollisia vaikutuksia lakipakettiin sisältyvillä toimenpiteillä on kuntien valtionosuuksiin.

– Mikäli valtionosuuksia leikataan, myös leikkausten on oltava kestoltaan määräaikaisia samalla tavoin kuin toimenpiteetkin. Lakipaketti ei saa johtaa siihen, että valtionosuuksia leikataan enemmän kuin todellisia säästöjä syntyy, KT vaatii.

KT ei hyväksy hallituksen esitystä siltä osin, että yksityisen sektorin työnantajien sairausvakuutusmaksua alennetaan 1,72 prosenttiyksiköllä ja että tämä alennus rahoitetaan pääosin kuntasektorilla aikaansaatavilla säästöillä. KT edellyttää, että hallituksen kaavailema sairausvakuutusmaksun alennus kohdistetaan myös kuntatyönantajille.

 

Sopimusta rajoittavat toimet määräaikaisia

 

 

Vaikka lakiesitys on poikkeuksellinen, se on KT:n mielestä välttämätön hallituksen tavoitteiden kannalta.

– Toisaalta on todettava, että lakipaketin tavoitteiden toteutumista estää lakien pakottavuuden määräaikaisuus. Säästövaikutukset eivät välttämättä jatku sen jälkeen, kun sovitaan uusista virka- ja työehtosopimuksista sopimiskiellon päättymisen jälkeen, KT toteaa.

KT katsoo, että työnantajien kustannusten ei pidä missään tapauksessa nousta pysyvästi, ja työnantajille säädettyjen uusien velvoitteiden pitää olla määräaikaisia.

– Lakipakettiin sisältyy muutosturvaan liittyviä säännöksiä, joissa esitetään työterveyshuollon ulottamista työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan, sekä säännöksiä, joilla työnantajille tulee velvollisuus maksaa irtisanotun koulutuskustannuksia.

Avatar
Jorma Ylönen
jorma.ylonen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*