Kuka kantaa ARA:n riskit – ja missä tarvitaan tuettua asuntotuotantoa?
Kuva: Laura Oja
Kenen pitää kantaa ARA:n riskit, pohtii VATT:n tutkimusjohtaja Essi Eerola (vas.). VAV Asunnot Oy:n toimitusjohtajan Teija Ojankosken mielestä valtion tukemaa asuntotuotantoa ei tarvita esimerkiksi Seinäjoella.
Asuntopolitiikan on noustava aiempaa keskeisempään asemaan, vaativat Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) tutkimusjohtaja Essi Eerola ja Vantaan vuokra-asuntoyhtiön VAV Asunnot Oy:n sekä koko VAV-konsernin toimitusjohtaja Teija Ojankoski.
Eerola on perehtynyt erityisesti asumisen tukiin. – Ongelma on se, että erilaisia tukia ei ole sovitettu yhteen eikä edes mietitty yhdessä.
Ojankoski muistuttaa, että ARA-järjestelmän ja tukijärjestelmien yhteensovittaminen on hyvin hankalaa. Kokonaisuudistus, jossa mennään läpi arvovalinnat, on hänen mielestään kuitenkin järkevä ratkaisu.
ARA-järjestelmäkeskustelussa korostetaan Eerolan mukaan usein sitä, että kustannukset ovat pienet.
– Se johtuu siitä, että katsotaan vain valtion kustannuksia ja unohdetaan se, että se on itse asiassa järjestelmä, joka on aivan keskeisiltä osin kuntien vastuulla.
– Ja iso osa kuntien velkataakkaa, Ojankoski lisää.
Eerola painottaa, että pääkaupunkiseudulla ja muussa Suomessa tilanne ARA:n suhteen on hyvin erilainen.
– On alueita, joissa tähän liittyy isoja riskejä ja riskit ovat realisoituneet.
Esimerkkinä hän mainitsee Savonlinnan, jossa ARA-vuokra-asuntoihin on vaikea löytää asukkaita.
Nyt mietitään, mitä kohteille pitää tehdä.
– Mielenkiintoinen kysymys on se, kenen pitää kantaa ARA:n riskit, Eerola sanoo.
Uusikaupunki on esimerkki työvoimaa muualta havittelevasta kaupungista, jossa yksityiset eivät kuitenkaan halua rakentaa, vaikka kysyntää olisi kovasti.
– Liittyykö siihen se, että yksityiset näkevät, että siihen liittyy riskejä? Onko niin, että jos valtio tai kunta ottavat tehtäväkseen rakentaa sinne asuntoja, veronmaksajat ottavat riskin kantaakseen?
Ojankoski huomauttaa, että talouden lisäksi tämä on myös iso sosiaalipoliittinen kysymys.
– Meidän pitää huolehtia niistä ihmisistä, joilla ei ole mahdollisuutta toimia vapailla markkinoilla.
Hän on kuitenkin sitä mieltä, että tuettua ARA-tuotantoa ja käynnistymisavustuksia tarvitaan oikeastaan vain Helsingin seudulla, ehkä myös Tampereen ja Turun seudulla.
Valtion tukemaa tuotantoa kuitenkin halutaan muuallekin.
– Ei sitä tarvita esimerkiksi Seinäjoella. Vapaarahoitteinen rakennus pystytään tuottamaan siellä ihan samalla hinnalla kuin valtion tukema, Ojankoski sanoo.
Lue Eerolan ja Ojankosken yhteishaastattelu tuoreesta Kuntalehdestä 6/2019.
