Kunnallisveron korotuspaine kasvaa

Kuntien taloudessa on edelleen tuntuva sopeuttamistarve, valtiovarainministeriö tiedottaa.

Kuntakentässä on nähtävissä sekä taloudellista että toiminnallista eriytymistä.

Nämä tiedot nousevat esille ministeriön julkaisemasta kevään kuntatalousohjelmasta, joka syventää julkisen talouden suunnitelman kuntataloutta koskevaa arviointia.

Suurissa ja kasvavissa kunnissa on runsaasti investointitarpeita. Samalla kuitenkin pienenevät lapsi- ja nuorisoikäluokat haastavat kuntia toiminnan sopeuttamisessa vähenevää palvelutarvetta vastaavaksi.

Ongelmat työvoiman saatavuudessa, kaupungistuminen sekä syntyvyyden väheneminen edellyttävät uusia palveluiden järjestämistapoja niin kunnissa kuin valtakunnallisestikin.

Luottamusta parempaan

Kuntatalouden vuosikatteen arvioidaan heikentyvän vuonna 2025 noin 0,6 miljardilla eurolla, tiedotteessa kerrotaan. Ministeriö uskoo siihen, että vuosikatteen heikkeneminen jää kuitenkin väliaikaiseksi.

Ministeriö luottaa verotulojen kasvun piristymiseen ja suhdanteen parantumiseen vuosina 2026–2027.

Kuntien talouspaineita lisäävät muun muassa palkkojen nousu, palveluverkon sopeutustarpeet, kasvaneet rahoitusvastuut työllisyydenhoidossa, kasvukeskusten investointitarpeet sekä sote-kiinteistöjen lain mukaisen vuokra-ajan päättyminen.

Painelaskelman perusteella vuosikatteet eivät riitä kehysvuosina nettoinvestointeihin.

Kuntatalouden toiminnan ja investointien rahavirta jää painelaskelmassa noin 1,6 miljardia euroa negatiiviseksi vuosina 2026–2027 ja pysyy senkin jälkeen yli miljardin verran negatiivisena. Samalla kuntatalouden lainakannan arvioidaan kasvavan kehyskauden aikana voimakkaasti, VM tiedottaa.

Kuntien verotulojen arvioidaan olevan vuonna 2025 yhteensä noin 14,3 miljardia euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna verotulot kasvavat noin yhdellä prosentilla.

Veronkorotuspaineita riittää

Tulojen ja menojen merkittävä epätasapaino edellyttää kuntataloudessa pitkäjänteistä päätöksentekoa, yhä jatkuvia talouden tasapainottamistoimia tulevina vuosina sekä uusia palveluiden järjestämistapoja, joissa korostuu yhteistyö sekä kuntien että yksityisen sektorin välillä.

Kuntakokoryhmittäisen kuntatalouden painelaskelman perusteella kunnallisveron laskennallinen korotuspaine kasvaa vuosina 2026–2027 lähes kaikissa kuntakokoryhmissä, mutta niiden sisällä on kuitenkin huomattavaa vaihtelua.

Suurin veronkorotuspaine on pienissä alle 5 000 asukkaan kunnissa, tiedotteessa kerrotaan.

Vuoden 2024 talouslukuja

• Vuonna 2024 kuntatalouden tilanne heikkeni ennakoidusti, mikä johtui erityisesti sote-uudistukseen liittyvien kertaluonteisten erien poistumisesta.
• Kuntatalous ei kuitenkaan heikentynyt niin paljon kuin vielä edellisen syksyn kuntatalousohjelmassa arvioitiin. Ennakoitua parempaa tulosta selittivät toimintakulujen maltillinen kasvu sekä verotulojen odotettua parempi kehitys. 
• Kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate heikkeni edellisvuodesta noin 1 miljardilla eurolla noin 3,5 miljardiin euroon vuonna 2024. Tilikauden tulos säilyi 1,1 miljardia euroa positiivisena, mutta sekin heikkeni edellisvuoteen verrattuna noin 0,65 miljardia euroa. 
• Kuntatalouden rahoituksellista tasapainoa mittaava toiminnan ja investointien rahavirta kääntyi vuonna 2024 0,45 miljardia euroa negatiiviseksi, mikä vaikutti osaltaan siihen, että lainamäärä kasvoi 0,73 miljardilla eurolla 20,6 miljardilla euroon. 

Lähde: VM

Lue myös:

Palkkasovun isoja miljoonia pyöritellään kuntapapereissa ympäri Suomea