Ei välttämättä riitä, vaikka olisi jo tehty useita säästöpäätöksiä. Sopeutustoimia on vietävä pitemmälle, jos tulot eivät riitä kattamaan menokehitystä, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio sanoo. Kuva: Pixabay

Kuntaliiton järjestämällä pääekonomisten kyselytunnilla puhuttiin tiistaina, miten kunnat voivat edistää talouskasvua.

– Kun tekee sivistyksen ja työllisyyden hyvin, se on hyvää kasvupolitiikkaa, Kevan pääekonomisti Joonas Rahkola sanoi.

Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala huomautti, miten julkisella puolella on tehty merkittävissä määrin investointeja, vaikka yksityisellä puolella on ollut verrattain hiljaista.

Myös Vesala korosti riittävän osaamistason tärkeyttä talouskasvun kannalta ja siinä kunnat ovat tärkeässä roolissa.

– Osaaminen rakentuu aina edellisen päälle. Kaikki lähtee siitä, että perusopetus on laadukasta.

Vesala ennakoi jo tilannetta, kun 1970- ja 1980-luvuilla syntyneet ja korkeimmin koulutetut poistuvat työmarkkinoilta. Nuoremmat ikäluokat ovat nyt pienempiä ja työmarkkinoilta poistuvan osaamistason korvaaminen vaikeutuu sitäkin kautta, jos nuoremmat ikäluokat ovat matalammin koulutettuja.

Vesala kertoi, miten OECD:n maakohtaisessa raportissa nousi esiin tarve nostaa korkeakoulutettujen suhteellista osuutta nuorissa ikäluokissa. Raportissa puhuttiin myös maahanmuuton merkityksestä Suomen kannalta.

OECD on kansainvälinen yhteistyöjärjestö, joka toimii jäsenmaiden taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantamiseksi.

Kuntien ja hyvinvointialueiden eläkevastuita hoitavan Kevan pääekonomisti Joonas Rahkola sanoi Suomen olleen Euroopan koulutetuin kansakunta vielä parikymmentä vuotta sitten.

– Nyt me ollaan nuorissa ikäluokissa alle OECD:n keskitason, jos käytetään mittarina korkeakoulutettujen osuutta ikäluokasta. Tämä on hyvin huolestuttava ilmiö.

Rahkola painotti, että osaamiseen perustuvassa taloudessa kasvu perustuu tuottavuuteen.

Työrauha on arvokas asia

Kuntaliiton pääekonomistien kyselytunnille osallistui yhteensä viisi kuntatalouden huippuasiantuntijaa.

Edellä mainittujen lisäksi paikalla olivat lähetystä juontanut Kuntaliiton talousasioiden johtaja Sanna Lehtonen ja Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio sekä Kunta- ja hyvinvointityönantajien KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho.

Ruskoaholle läheisenä aiheena keskusteluun nousi kunta- ja hyvinvointialan työehtosopimusneuvottelut, jotka saatiin päätökseen viime kuun puolivälin paikkeilla.

Neuvotteluissa sovittiin yhteensä 7,37 prosentin nimellisistä palkankorotuksista. Sopimuskauden pituus on 34 kuukautta.

– Ehkä sitä pidettiin työnantajapuolella pikkaisen kalliina, Juho Ruskoaho myönsi.

Samalla on tiedostettu, että työrauha on arvokas asia, hän jatkoi.

Vakaa toimintaympäristö

Kunnat hillitsivät verrattain hyvin menojen kasvua viime vuonna, mutta edelleen töitä on tehtävä monin paikoin, arvioi Minna Punakallio Kuntaliitosta.

– Sopeutustoimia on vietävä pitemmälle, jos tulot eivät riitä kattamaan menokehitystä.

– Mitä nopeammin palveluvalikoimaa ja menokehitystä saadaan hilattua tulokehitykseen, sitä pienemmillä sopeutustoimilla päästään.

Paljon tapahtuu asioita, joille kunnat eivät voi mitään.

Korona, Venäjän hyökkäyssota, energiakriisi ja tullimyllerrykset ovat koetelleet ja koettelevat edelleen kuntien taloutta.

– Epävarmuus on sellaisella tasolla, että on poikkeuksellisen hankala nähdä, miten palaset tulevat asettumaan pitkällä aikavälillä, Rahkola pohti.

Siitäkin pääekonomistit olivat yhtä mieltä, että julkisella vallalla ei ole nopeasti vaikuttavia ihmekeinoja käytössä.

Kunnat voivat tarjota vakaan toimintaympäristön ja hoitaa perustehtävänsä, ekonomistit linjasivat.

Linkki lähetystallenteeseen: Pääekonomistien kyselytunti 3.6.

Lue myös:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*