Kunnille koituva lasku työttömyydestä suurenee, arvioivat talousjohtajat

Positiivisimmat arviot kuntatalouden nykytilasta annettiin Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen ja Etelä-Savon kunnissa (4,3). Kymenlaakson kuntien talousjohtajien arvio kuntatalouden tilasta tällä hetkellä oli heikoin (2,5).

Talousjohtajat arvioivat taloustilannetta asteikolla yhdestä kuuteen, jossa yksi on erittäin huono ja kuusi on erittäin hyvä.

Keskimääräinen arvio kunnan talouden tilasta tällä hetkellä on talousjohtajien mukaan 3,8. Kuntaliiton syksyn 2024 Talousbarometrissä talousjohtajien keskimääräinen arvio kunnan taloustilanteesta oli 2,9.

Lisäksi Kuntaliitto tiedottaa, että kuntien talousjohtajien mukaan näkymät heikkenevät, kun arvioidaan kunnan talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua.

Lähes 70 prosenttia talousjohtajista ennakoi talouden tilan heikkenevän vuoden kuluttua.

Eniten näkymät heikkenevät keskisuurissa kaupungeissa. Maakunnallisesti tarkasteltuna talousnäkymät heikkenevät erityisesti vahvan taloustilanteen maakunnissa.

Tiedot kuntien talousajatuksista selviävät Kuntaliiton Talousbarometrista, johon vastasi 208 kunnan talousjohtajaa Manner-Suomesta maaliskuussa.

Investoinnit jäihin

Heikkenevä kuntatalous näkyy sopeutustoimina, investointien vähenemisenä ja työttömyysetuuskulujen kasvuodotuksena, tiedotteessa kerrotaan.

Kuntaliiton pääekonomistin Minna Punakallion mukaan talousjohtajien parantuneet arviot kunnan talouden nykytilanteesta kertovat erityisesti siitä, että synkkien näkymien edessä kunnat onnistuivat tasapainottamaan talouttaan viime vuonna.

Kunnat ovat karsineet palveluitaan ja järjestelleet tehtäviä uudelleen. Menojen kasvua hidasti myös työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen pienentyminen.

− Talousbarometrin tulos kuntien talousnäkymien heikentymisestä vastaa myös odotuksia. Talousnäkymiä varjostaa erityisesti kohonnut työttömyys, joka kasvattaa menopaineita kunnissa ja heikentää verotuloja, Punakallio sanoo.

− Epävarmuutta liittyy myös kansainväliseen politiikkaan ja heikosti orastavaan talouskasvuun, Punakallio lisää tiedotteen mukaan.

Tiukka normitus heijastuu

Vaikka sopeutustoimien tarve on kyselyn mukaan vähentynyt viime syksystä, arvioi kolme neljästä talousjohtajasta nyt, että uusien sopeutustoimien tarve on yhä kohtalainen tai huomattava.

Normaalien säästöjen ohella kunnat sopeuttavat talouttaan myös karsimalla ja lykkäämällä investointeja, tiedotteessa sanotaan.

Talousbarometrin mukaan vajaa viidesosa pienistä, alle 20 000 asukkaan kunnista, vähentää tulevina vuosina investointejaan. Suurissa kaupungeissa investointien ennakoidaan kuitenkin lisääntyvän.

Epävarmat talousnäkymät ja TE-palveluiden tiukka normitus heijastuvat myös talousjohtajien arvioihin kunnan rahoittamien työttömyysetuusmenojen kehityksestä.

Arviot työllisyydenhoidon palveluiden vaikuttavuudesta ja työttömyysetuusmenojen kehityksestä olivat hyvin pessimistisiä.

Tiedotteen mukaan vastaajista 74 prosenttia arvioi, että menot kasvavat kuluvana vuonna. Erityisesti työttömyyssetuuskulujen lisääntymiseen uskovat suurten kaupunkien talousjohtajat.

Kuntaliiton Talousbarometri

• Kuntaliiton Talousbarometri on kuntien talousjohdolle osoitettu kysely, joka toteutetaan noin kaksi kertaa vuodessa.
• Kuntaliiton Talousbarometrillä kartoitetaan kuntien talous- ja suhdannenäkymiä ajankohtaisissa talousteemoissa.
• Maakunnallisia tai kuntakokoryhmittäisiä keskiarvotietoja ei ole painotettu kunnan asukasluvulla.

Lähde: Kuntaliitto

Lue myös:

Joko tiedät, ketä äänestät kuntavaaleissa?