Kuntien tulevassa talousarviosuunnittelussa kannattaa laittaa jäitä hattuun ja ja arvioida omaa tilannettaan hyvin tarkasti, varoittaa valtiovarainministeriön (VM) finanssineuvos Markku Nissinen.

Nissinen kirjoittaa VM:n verkkosivujen kolumnissaan julkisen talouden haasteellisista näkymistä.

Markku Nissinen muistuttaa, että vaikka ensi vuonna kuntien valtionosuudet kasvavat miljardilla eurolla, kuntatalous ei vahvistu samalla euromäärällä. Ja tämä pitäisi kuntien talousarviovalmistelussa huomioida.

– Valtionosuuden kasvu ei merkitse puhdasta tulonlisäystä kunnan kassaan. Suurta osaa valtionosuustulon kasvua vastaa joko muun tulon vähennys tai kustannusten kasvu, Nissinen kirjoittaa.

Esimerkiksi lomarahojen leikkaukseen liittyvä valtionosuuden vähennys päättyy vuonna 2020. Valtionosuudet kasvavat noin 263 miljoonaa euroa, mutta vastaavasti lisääntyvät myös kuntien palkkakustannukset.

Samaa mieltä on Twitterissä Nissisen kirjoituksen jakanut Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio, jonka mukaan valtionosuuksien miljardilisäys ensi vuonna ei tuo pelivaraa kuntatalouteen, sillä kustannukset nousevat vastaavalla summalla ja jopa etupainotteisesti kuluvana vuonna.

Paikallishallinnon alijäämä kasvoi 2,0 miljardiin euroon – pahempaa tulossa

VM:n ennusteen mukaan tänä vuonna talouskasvu jää tulevina vuosina aikaisempaa maltillisemmaksi; talous kasvaa 1,6 prosenttia vuonna 2019.

Ennusteen mukaan julkisen talouden rahoitusasema vahvistuu ensi vuonna mutta alkaa sen jälkeen vähitellen heikentyä. Myös julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyy 2020-luvun alkuvuosina uudelleen kasvuun.

Viime vuonna kaksi kolmasosaa kunnista teki alijäämäisen tuloksen, ja kuntien talousvaikeuksista on vahvoja viitteitä tänäkin vuonna. Eikä tämä koske vain pieniä ja syrjäisiä kuntia: Esimerkiksi Tampere, Rovaniemi ja Kouvola ovat tukalassa tilanteessa, ja Uudellamaallakin Nurmijärvi suunnittelee kunnallisveron korotusta.

VM:n taloudellisen katsauksen mukaan paikallishallinnon alijäämä heikkenee edelleen kuluvana vuonna viime vuodesta.

Menoja kasvattavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun lisäksi kunta-alan palkankorotukset ja kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksen päättyminen. Lomarahojen palautumisen vaikutus näkyy suurimmaksi osaksi jo v. 2019. Myös investointimenot jatkavat kasvuaan, sillä sairaaloiden, koulujen, liikenneväylien ja kunnallistekniikan uudisrakentaminen ja korjaaminen jatkuuvat vilkkaa.

Vaikka tulot kasvavat hyvin verotulojen nousun vuoksi tänä vuonna, ne eivät riitä kattamaan menoja.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Tapio Kuusisto muistutti torstaina Twitterissä, että paikallishallinnon alijäämä kasvoi viime vuonna 2,0 miljardiin euroon. Vuonna 2017 alijäämä oli 0,4 miljardia euroa.

Tilastokeskuksen mukaan paikallishallinnon kokonaistulot olivat vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä 12,7 miljardia euroa, mikä on 0,5 prosenttia pienempi summa kuin vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä.

Paikallishallinon kokonaismenot puolestaan kasvoivat 3,3 prosenttia ja olivat 12,4 miljardia euroa.

Tulojen ja menojen erotuksena laskettava paikallishallinnon ylijäämä (nettoluotonanto) pieneni 0,5 miljardia euroa ja oli 0,3 miljardia euroa.

Kausitasoitettuja lukuja verratessa paikallishallinnon kokonaistulot kasvoivat 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja kokonaismenot kasvoivat 1,0 prosenttia vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä.

Tältä vuodelta on odotettavissa vielä karumpi tulos paikallishallinnolle, huomauttaa Minna Punakallio.

– Ennusteen mukaan vuonna 2019 paikallishallinnon alijäämä on kasvamassa 2,5 miljardiin euroon. Se olisi historian heikoin tulos.

Taulukko: Minna Punakallio (lähteet: Tilastokeskus, VM)

Laajenevat tehtävät

Pääministeri Antti Rinteen, sd., hallitus tekee esityksen peruspalvelujen valtionosuuden määrärahasta osana vuoden 2020 talousarvioesitystä, ja eduskunta päättää valtion talousarviosta kuluvan vuoden joulukuussa.

Tulevien vuosien talousarviovalmistelussa kuntien on otettava huomioon myös uuden hallitusohjelman kirjaukset, Markku Nissinen muistuttaa.

Nuo kirjaukset täsmentyvät hallituksen valmistelemassa ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassa ja tulevissa talousarvioesityksissä.

– Hallitusohjelmassa on joukko uusia tai laajenevia tehtäviä, joiden kustannusarvio on runsaat 300 miljoonaa euroa vuoden 2023 tasolla. Esimerkkinä tällaisista tehtävistä ovat vanhuspalvelulain päivitys (mm. vähimmäismitoituksen nosto 0,7:ään) ja peruspalvelujen saatavuuden parantaminen hoitotakuuta tiukentamalla, Nissinen muistuttaa.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina arvioi, että koko julkisen talouden tasapaino hallituskauden lopussa riippuu työllisyystavoitteen saavuttamisesta ja sen edellyttämien toimenpiteiden uskottavuudesta.

Lue myös:

Neljä uutta kriisikuntaa  – katso kunnat täältä

Juttua muokattu klo 10.45: Muutettu otsikkoa ja lisätty arvio tämän vuoden alijäämästä paikallishallinnon

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. KUNTALIITON, kuntien ja Kansanedustajien yhteisen lähetystön pitää pikimmiten lähestyä valtiovarainministeri Lintilää; muistuttaa Sipilän hallituksen lupauksista ja perinnöstä, jotka omalta osaltaa, ratkaisevalla tavalla, ovat vaikuttamassa kuntalouksien romahtamiseen kipurajalle.Eli, kunnille on saatava lisärahaa kansalaisten terveyden hoitoon..

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*