Kunnissa ennätyksellisen isot paineet säästää ja korottaa veroja, vaikka korotuksiin turvaudutaan vain viimeisessä hädässä
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio kertoo, että huonossa tilanteessa olevat kunnat nostavat yleensä ensin palvelumaksuja, sitten kiinteistöveroa ja vasta aivan pakkoraossa tuloveroa. Kuva: Kuntaliitto
Esimerkiksi Rovaniemi on tiedottanut vaikeista ajoista. Sopeuttamistoimiin kuuluu kaupunginhallituksen esityksessä muun muassa palvelujen karsimista ja joidenkin maksujen maltillista korotusta. Menoja ei haluta lisätä.
Rovaniemen kaupunginhallitus esittää kuitenkin valtuustolle, ettei tuloveroa korotettaisi nykyisestä 8,9 prosentista ja että myös kiinteistöveroprosentti pidettäisiin ennallaan. Valtuusto päättää ensi vuoden veroprosenteista 21.10.2024.
Hyvinkäällä puolestaan on laskettu, että menojen ja tulojen välillä on 8,5 miljoonan euron epätasapaino, joka pitäisi kuroa umpeen. Myös Hyvinkään kaupunginhallitus ohjeisti taloussuunnitelman laadintaa siten, ettei veronkorotuksia tehtäisi. Talous tulisi saada tasapainoon ”toimintakatetta parantavilla toimilla”.
Ensin niistetään palveluista
Rovaniemi ja Hyvinkää ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka kunnat pyrkivät välttämään veronkorotuksia viimeiseen asti.
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio sanoo, että tyypillisesti kunnat nitistävät ennemmin palveluista – tätä nykyä siis käytännössä sivistyspalveluista ja perusinfrastruktuurista – kuin nostavat tuloveroa.
Huonossa tilanteessa nostetaan ensin palvelumaksuja, sitten kiinteistöveroa ja vasta aivan pakkoraossa tuloveroa.
Tosin joitakin poikkeuksia on.
– On myös yksittäisiä kuntia, joissa poliittisilla päättäjillä on palvelujen supistamisista hyvin huonoja kokemuksia ja poliittisia tappioita. Silloin sopeutukset voidaan jättää tekemättä.
Monissa kunnissa sopeutusta on tehty jo pitkään, viime aikoina myös suurissa kaupungeissa.
Paine nostaa veroja iso
Kuntaliiton tämän syksyn Kuntabarometrin tulokset kertovat, että kuntien taloustila on yleisesti ottaen huono tai melko huono. Vastausten keskiarvo oli 2,9 asteikolla 1–6. Tilanne on heikentynyt nopeasti, sillä edellisessä barometrissä viime keväänä lukema oli vielä 3,3. Mediaani jäi 2:een, kun se keväällä oli 3.
Noin 90 prosenttia kunnista ilmoitti, että kunnalla on tarvetta kohtalaisille tai huomattavilla sopeutustoimille. Joka toisessa kunnassa on paineita nostaa lisäksi veroprosentteja. Säästöpaineita on kaikenkokoisissa kunnissa eri puolilla Suomea.
Veronkorotuspaineet ovat huomattavia, sillä noin neljäsosa kuntia ilmoittaa lukemaksi yli 0,50 prosenttiyksikköä. Tänä vuonna kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 7,46.
Missään kunnassa veroprosenttia ei ole barometrin mukaan mahdollista laskea.
Korotukset ovat vaikuttamassa hyvin laajaan osaan suomalaisista, sillä isot paineet korotuksiin ovat nyt suurissa kaupungeissa.
Isoilla kaupungeilla isoja ongelmia
Punakallio ei muista, milloin myös isot kaupungit olisivat olleet tilikauden tuloksella mitattuna yhtä pahasti miinuksella kuin nyt.
– Vaikeita aikoja on ollut ennenkin, mutta nyt kaikkien tulot putoavat samalla, kun kustannukset nousevat.
Tilikauden tulos on miinuksella sellaisissakin kaupungeissa kuin Kuopio, Jyväskylä, Lahti, Vantaa ja Turku.
Hän pohtii, että osan miinukselle painuneista kunnista tulisi kaiken järjen mukaan pärjätä ainakin kohtuullisesti. Taustalla heikkoon taloustilanteeseen saattavat tuolloin olla esimerkiksi soten siirtoerät.
Isojen kaupunkien ahdinkoa selittävät esimerkiksi keskimääräistä alhaisemmat veroprosentit. Lisäksi työttömyyden kasvu tuntuu erityisesti isoissa kaupungeissa. Kasvavien isojen kaupunkien on samaan aikaan investoitava ja lisättävä palvelujaan, mikä tarkoittaa menojen kovaa kasvua. Yhtälö on vaikea.
Moni ennustelaitos ennakoi ensi vuodelle suhdannekäännettä, jota odotetaan hartaasti koko Suomessa.
– Uskon, että ostovoima paranee, kun inflaatio on maltillisempi. Tunnelma on kuitenkin toistaiseksi koko maassa synkkä konkurssi- ja yhteistoimintaneuvotteluineen.
Barometrissäkin selvisi, että yli puolet kuntien talousjohtajista odottaa kunnan talouden tilanteen heikkenevän edelleen tulevan vuoden aikana.
Tiedot verottajalle heti valtuustopäätösten jälkeen
Kuntien on ilmoitettava ensi vuoden tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit Verohallinnolle viimeistään 18.11.2024, mutta verottajan toive on, että ilmoitus tehtäisiin heti valtuuston päätettyä lukemista.
Verohallinto lähettää kuntiin linkit veroprosenttien sähköiselle lomakkeelle reilun viikon kuluttua, maanantaina 21.10.2024.
Lue myös: