Kuntatyönantaja KT:n työmarkkinajohtajan Markku Jalosen mukaan tilanne oli poikkeuksellisen vaikea. (Kuva Jalosen viestistä sopimuksen synnyttyä.)

Kunta-alalla torstai-iltana syntynyt sopimus vastaa yleistä linjaa.

Kuntatyönantaja KT:n työmarkkinajohtajan Markku Jalosen mukaan tilanne oli poikkeuksellisen vaikea. Kunnat voivat elää sopimuksen kanssa, ja Jalonen painottaa, että sen mukana saadaan kuntiin runsaan kahden vuoden työrauha.

Sovittu sopimuskausi alkaa takautuvasti tämän kuun alusta ja kestää vuoden 2020 maaliskuun loppuun. Sopimuskauden ensimmäisenä vuotena toteutetaan toukokuun alussa yleiskorotus, joka on 26 euroa tai vähintään 1,25 prosenttia.

Vuoden 2019 alussa tulee paikallinen 1,2 prosentin suuruinen järjestelyerä ja 1.4.2019 vielä yhden prosentin yleiskorotus.

Lisäksi neuvotteluosapuolet ovat sopineet paikallisen tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän perusteista ja maksamisesta.

Neuvottelutuloksen mukaan sote-alan henkilöstön yleisistä palkkaus- ja työaikajärjestelmiin liittyvistä palvelussuhteen ehdoista neuvotellaan SOTE-neuvotteluryhmässä 2018−2019. Prosessi liittyy sote- ja maakuntauudistukseen. Sote-henkilöstöön sovelletaan kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta siihen saakka, kunnes maakunta- ja yrityssektorien työ- ja virkaehtosopimukset tulevat voimaan.

421 000 työntekijää

Neuvottelutuloksen piirissä on kaikkiaan 421 000 palkansaajaa. Kunta-alan virka- ja työehtosopimuksista sopivat toisaalta KT Kuntatyönantajat ja henkilöstöä edustavat Julkisen alan unioni JAU, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo.

JAUn muodostavat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL sekä Julkis- ja yksityissalojen toimihenkilöliitto Jyty. JUKO edustaa sopimuksessa akavalaisia kunta-alan työntekijöitä. KoHon muodostavat Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ja Tehy.

Tehy hyväksyi jo

Neuvottelutulosta käsitellään vielä kunta-alan sopijaosapuolten päättävissä elimissä. Tehyn valtuusto on jo hyväksynyt sopimuksen.

Iltalehden mukaan sopimus on kuitenkin herättänyt tyytymättömyyttä Tehyn kentällä.

JHL:n puheenjohtaja Jaana Niemi-Laine ehti jo Yleisradiossa kommentoida, että tuloksellisuuserä tarkoittaisi kiky-sopimuksen lomarahojen leikkaamisen kompensointia kaikille.

Helsingin Sanomien mukaan Kuntatyönantajien Jalonen sanoo, että tämä on aivan oma erillinen paikallinen erä, joka perustuu tuloksellisuuteen. Sen vaatimuksena on Jalosen mukaan, että jokaisessa kunnassa pidetään voimassa tai perustetaan tuottavuusohjelma.

 

 

 

 

Eero Karisto
Eero Karisto
eero.karisto@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*