Kunta-alan työmarkkinatilanne poikkeuksellisen vaikea
Tehyn ja Superin uusin lakkovaroitus koskee 40 000 hoitajaa. Kaksi viikkoa kestävä lakko on ilmoitettu alkavaksi 1. huhtikuuta kello 6. Kuva: Riikka Hurri
Kunta-alalla sopu on kaukana. Osapuolet ovat ratkoneet työriitaa valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan johdolla päivittäin jo lähes kahden viikon ajan.
–Emme toistaiseksi ole edistyneet keskeisissä kiistakysymyksissä, jotka liittyvät palkankorotuksen tasoon ja sopimusjärjestelmään, sanoo Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen.
Myös valtakunnansovittelija luonnehtii tilannetta vakavaksi.
Sopua kunta-alalle on etsitty jo yli kaksi kuukautta. Sopimusneuvottelut keskeytyivät helmikuun lopussa KT:n ilmoitukseen, ettei sovulle tuolloin ollut edellytyksiä.
Kunta-alan sopimuskausi päättyi 28.2. Kuuden sopimusalan piirissä on kaikkiaan runsaat 425 000 palkansaajaa.
“Kohtuuttomat palkankorotusvaatimukset”
Sote-alan ammattijärjestöt vaativat yleisen linjan sopimuskorotusten päälle 3,6 prosentin vuosittaista ylimääräistä palkankorotusta seuraavan viiden vuoden ajalle.
Myös muut pääsopijajärjestöt ovat esittäneet vähintään vastaavia palkkaohjelmia, Jalonen kertoo.
–Kunta-alan henkilöstö on palkankorotuksensa tietysti ansainnut, mutta nykyiset vaatimukset ovat kohtuuttomat, hän toteaa.
Jos ylimääräiseen palkankorotukseen suostuttaisiin, nousisivat palkat kunta-alalla 19,2 prosenttia nykyisestä vuoteen 2026 mennessä, selviää KT:n laskelmista.
–Joudumme nyt KT:ssa punnitsemaan, mikä on hyvinvointiyhteiskunnan ja veronmaksajan palkanmaksuvara.
Hoitoalan lakonuhka laajenee
Tehy ja Super jättivät tänään uuden lakkovaroituksen. Se koskee 13 sairaanhoitopiiriä aiemman kuuden sijaan.
Sovitteluprosessi on viime päivät edennyt tahmeasti, toteavat Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja Superin puheenjohtaja Silja Paavola tiedotteessa.
–Isoja asioita on täysin auki, kuten esittämämme sote-alan pelastusohjelma. Näin siitä huolimatta, että sote-ala huutaa ratkaisuja hoitajapulaan, he toteavat.
Kevan mukaan lähivuosina esimerkiksi eläköityy yli 30 000 sairaanhoitajaa ja lähihoitajaa, puheenjohtajat muistuttavat.
Hoitoalan lakon on määrä alkaa 1. huhtikuuta ja kestää kaksi viikkoa. Sen piirissä on kaikkiaan noin 40 000 hoitajaa.
Jukon lakot siirtyvät
Työministeri Tuula Haatainen päätti eilen siirtää Jukon Rovaniemeä, Jyväskylää, Tamperetta ja Kuopiota uhanneita lakkoja kahdella viikolla valtakunnansovittelijan edotuksesta.
–KT esitti lakkojen siirtämistä, koska esimerkiksi kevään ylioppilaskirjoitukset olivat vaarassa, Jalonen kertoo.
Laki mahdollistaa lakon siirron kerran enintään kahdella viikolla, jos se kohdistuu yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin ja vahingoittaa huomattavasti yleistä etua.
Kaksipäiväisen lakon oli määrä alkaa Rovaniemellä ja Jyväskylässä 23.3. ja Tampereella ja Kuopiossa 29.3.
Siirto ei koske JHL:n ja Jytyn samoille päiville julistamia lakkoja. Ne alkavat näissä neljässä kaupungissa ammattiliittojen ilmoituksen mukaisesti.
Vastaava tilanne viimeksi lähes 30 vuotta sitten
Jalosen mukaan kunta-alan työmarkkinatilanne on varsin poikkeuksellinen.
–Vastaava tilanne oli vuonna 1995. Silloin viimeksi kaikki kunta-alan järjestöt asettivat erilaisia lakonuhkia.
Kunta-alan sopimusneuvottelut olivat Jalosen mukaan eskaloitumassa jo kaksi vuotta sitten.
–Neuvottelut venyivät pitkälle kevääseen, ja työtaistelu-uhat olivat todella lähellä, mutta sitten tuli tämä koronatilanne. Se vaikutti osaltaan siihen, että silloin saatiin työrauha.
Maanantaina astuu voimaan JHL:n, Jukon ja Jytyn julistama ylityö- ja vuoronvaihtokielto. Se on voimassa sunnuntaihin saakka.
Kyllähän Suomen hallituksen toimet ovat olleet niin raskaat kaikkien lisäkustannusten ja ennestään kireän verotuksen kiristämisen suhteen jo monta vuotta, etteivät nämä palkankorotusvaatimuksen toteutuessaankaan riitä korvaamaan kaikkia elinkustannusten nousuja maassamme. Sen osaa laskea jokainen joka joutuu kantamaan taloudellisen vastuun perheiden kaikista elinkustannuksista. Eli tuo 3,6 %:n lisäkorotus seuraavalle viiden vuoden jaksolle pitäisi ulottaa jokaisen palkansaajajärjestön neuvotteluvaatimuksiin. Rahaa maastamme pumpataan jopa puolta alhaisemman verotuksen maihin, erilaisin verukkein ja kriisirahastoinnein, jopa vastoin valtakunnan lainsäädännöllisiä raameja, eikä niiden kohdalla aseteta kyseenalaiseki ”riittääkö raha”. Kuitenkin loppupeleissä kaikki kaatuu meidän työssäkäyvien ja eläkeläisten veroikeeksi kuten on nähty. Eivätkä pienyrittäjät, erilaisten ammattienharjoittajat, maaseutuelinkeinot etc. pääse yhtään helpommalla. On Suomen hallituksen tehtävä osata mitoittaa toimenpiteet niin että raha riittää oman maan kansalaisten elinmahdollisuuksien ylläpitämiseen.
Suomen hallituksen pitäisi ajatella asiaa niin että Kunta on tärkein jos ei olisi Kunnan Duunareita niin homma ei pyörisi suomessa. JHL ja muut laikkoilee joka vuosi jos ei saada muutosta nyt.