Kuntajohtajat: Kustannusten karsiminen täyden kympin kärkihanke
Kuntajohtajat pitävät kuntien kustannusten karsimista kuntien kannalta hallitusohjelman tärkeimpänä kärkihankkeena, ilmenee Kuntaliiton kyselystä.
Tämä kärkihanke saa selvästi eniten täyden kympin arvioita asteikolla 1-10.
Yli puolet vastanneista kuntajohtajista näkee, että nykyinen hallitusohjelma vahvistaa kuntien ja valtion välistä luottamusta. Luottamus taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen kuitenkin horjuu.
Kyselytulokset julkaistiin keskiviikkona alkaneilla Kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Elokuussa 2015 kaikille Manner-Suomen kuntajohtajille lähetettyyn kyselyyn vastasi yhteensä 131 kuntajohtajaa, vastausprosentti oli 43,5. Kyselyyn vastanneet kunnanjohtajat edustavat kattavasti kaikkia erikokoisia kuntia.
Soten parlamentaarinen valmistelu
saa kannatusta
Toiseksi eniten kympin arvosanoja hallitusohjelman kärkihankkeista kuntajohtajat antavat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle. Kuntajohtajilta tulee tukea myös sosiaali- ja terveydenhuollon parlamentaariselle valmistelulle, jota kannattaa yli 70 prosenttia vastaajista.
– Yhteensä 42 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntajohtajista uskoo, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskeva lainsäädäntö saadaan valmisteltua kesäkuuhun 2017 mennessä, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Sini Sallinen.
Yli puolet vastanneista kuntajohtajista kannattaa aluehallinnon uudistuksen valmistelua yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kanssa.
Kyselyyn vastanneet kuntajohtajat eivät sen sijaan pidä toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistusta kovin tärkeänä.
– Neljäkymmentäneljä prosenttia kyselyyn vastanneista kuntajohtajista ei usko, että koulutusreformilla turvattaisiin koulutuksen saatavuus koko maassa, kuvaa Sallinen.
Normipurkuun on pitkä matka – vetoapua kokeiluista
– Lähes puolet kuntajohtajista ei usko, että kuntien tehtäviä ja velvoitteita saadaan vähennettyä yhdellä miljardilla eurolla alkaneella hallituskaudella, toteaa Sini Sallinen.
Normipurkua kyselyyn vastanneet kuntajohtajat pitävät kolmanneksi tärkeimpänä hallitusohjelman kärkihankkeena tarkasteltaessa eniten kympin arvosanoja saaneita hankkeita. Verrattaessa kuntajohtajien vastausten keskiarvoja, normipurku kiilaa tärkeydessä sote-uudistuksen edelle. Kuntien kustannusten karsiminen on myös keskiarvolla mitattuna tärkeimmäksi arvioitu kärkihanke.
– Vain neljäsosa vastaajista uskoo, että hallituksen tavoittelemat nettomääräiset toimet vahvistavat julkista taloutta vuoteen 2019 mennessä neljällä miljardilla eurolla.
– Hallitusohjelmaan kirjatulta kokeilukulttuurin edistämiseltä odotetaan paljon. Yhteensä 54 prosenttia vastaajista uskoo, että kokeilukulttuurin edistämisellä kyetään nopeuttamaan reagointia yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisussa, sanoo Sallinen.
Vapaakuntakokeiluun liittyvät mielipiteet jakautuvat kuntajohtajien kesken tasaisesti. Noin kolmannes kuntajohtajista uskoo, että vapaakuntakokeilun kautta tulisi merkittäviä tuloksia normipurkuun.
– Tulos selittyy sillä, että hallitusohjelman kirjaukset vapaakuntakokeilusta ovat kyselyyn vastanneiden mielestä epäselviä. Vielä ei ole selvää, miten normipurku, vapaakuntaohjelma ja kokeilukulttuurin edistäminen kytkeytyvät toisiinsa, Sini Sallinen.
LEX-RAUTAVAARA tarkoittaa, että tasavaltaan säädetään erityislaki harvaan asuttujen ja pitkien välimatkojen
ns. Harvakunnille. Kuntalaisten peruspalveluja tulee tarkastella valtion ja kuntien palveluiden kokonaisuutena.
Valtion palveluiden väheneminen pitkien etäisyyksiin alueilla vaarantaa kuntalaisten perusturvallisuutta jo nyt ja lisää Harva-kuntien kustannuksia.
Säädetään LEX-RAUTAVAARA eli erillislaki pitkien välimatkojen ja harvaan asutuille kunnille, jolla kehitetään
Uusi mittaamistapa, jolla syrjäisyyttä, pitkiä välimatkoja sekä saavutettavuutta mitataan. Erillislailla turvattaisiin
Kuntien lähipalvelut. Tehtiihän oma Metropoliselvitys pääkaupunkiseudun kunnille: Helsinki ja 13 muuta kuntaa.
Miksi ei Harva-kunnille? Mikä mättää?
SoTen uudistuksessa Kylmä kyyti jatkuu. Mihin on jäänyt läheisyysperiaate askelmerkeissä?
Suolihuuhtelu, mite4 tulee toiseen kaalppeeseen, niin en ne4e siine4ke4e4n erityisempe4e4 vikaa. Varmasti osassa raiskauksissa on mukana sellaisia piirteite4, ette4 e4e4riesimerkiksi nainen on esimerkiksi hype4nnyt jo miehen kanssa alasti se4nkyyn, jossa on molemminpuolisesti hyve4ilty, kenties aloitettu yhdynte4kin – ja sitten kesken kaiken nainen sanoo EI.Kuten feministit niin mielelle4e4n korostavat, niin naisella on toki oikeus te4sse4kin vaiheessa lopettaa seksi kesken kaiken. Mutta noin pitke4lle johdatelluista miehiste4 kaikki eive4t ve4ltte4me4tte4 ehke4 ene4e4 maltakaan lopettaa rynkytte4miste4, etenkin jos orgasmi on ene4e4 muutaman vedon pe4e4sse4.Vaikka naisella olisikin oikeus hf6lmf6ilyyn, niin riskialttiita tilanteita kannattaa silti ve4ltte4e4. Jos tiete4e4 jo alusta le4hti, ettei aio harrastaa seksie4, niin silloin ei kannata le4htee4 humalassa ventovieraan miehen kanssa baarista, eike4 etenke4e4n viele4 jatkaa touhuja hyve4ileme4lle4 te4te4 alastomana.Samoin ns. viharaiskaaja (), joita raiskauksista on varsin suuri osa, on saattanut hyvinkin kehittye4 henkilf6kohtaisten huonojen naiskokemusten kautta. Kyseesse4he4n on raiskaajatyyppi, joka haluaa kostaa ja satuttaa. Ja mike4 olisikaan sen suurempi syy haluta kostaa, kuin se, ette4 on . 80 prosenttia heiste4 on kasvanut YH-perheesse4, yli puolella on kokemuksia kaltoinkohtelusta lapsena, Mielenkiintoisesti te4me4 raiskaajatyyppi ei kuitenkaan edellisen le4hteeni mukaan pahoinpitele vaimoaan, vaikka vihaakin naisia yleisesti.Homo