Kuntakenttä odottaa kehysriiheltä paljon – Pohjanmaan kuntajohtajat ehdottavat valtionosuusprosentin nostoa
Koronavirusepidemiaan reagoiminen kasvattaa merkittävästi kuntien kustannuksia mm. sote-toiminnoissa. (Kuva: Ville Miettinen)
Kuntien valtionosuusprosenttia tulisi nostaa vähintään 2 prosenttiyksiköllä 25,5 %:sta 27,5 %:iin koronavirusepidemian aiheuttaman kuntatalouden kuormituksen takia, esittävät Pohjanmaan kuntajohtajat kirjeessään maan hallitukselle.
Korotus turvaisi parhaiten kuntien pyörien pyörimisen koronan aiheuttamassa kunnan toimintojen ja talouden kriisissä, kuntajohtajat toteavat.
– Se on vakiintunut mekanismi, jolle on tietyt tarkkaan lasketut kriteerit. Se olisi varmasti tässä tilanteessa on hyvä, sanoo valtionosuusprosentista ja sen korottamisesta yksi kirjelmän allekirjoittajista, Kurikan kunnanjohtaja Anna-Kaisa Pusa Kuntalehdelle.
– On tärkeää, että kuntien ääni ja näkemys välittyy eduskunnan ja hallituksen kehysriihikeskusteluun, Pusa perustelee kirjelmöintiä ja viittaa 7.4. käytävään kehysriiheen.
Kuntajohtajien mukaan valtion vastuun kasvattaminen hyödyttää maamme kaikkia asukkaita tasapuolisesti.
-Tämä on tärkeää, sillä suuri osa maamme yritysten ja kuntien toiminnasta on pysähdyksissä riippumatta siitä, montako tartuntatapausta alueella on, kuntajohtajat muistuttavat kirjeessä.
Verokompensaation leikkaaminen valtionosuuksista närkästytti
Kunnissa odotetaan kehysriihestä mittavia linjauksia talouden tukemiseksi. Koronaviruksen vaikutusten on arvioitu kolhivan kuntataloutta miljardien eurojen edestä.
Hallitus on kehottanut kuntia pidättäytymään lomautuksista ja luvannut mittavia tukitoimia.
Paine kunnissa on kova, siitä kertovat muun muassa ällistyneet ja ärsyyntyneet reaktiot hallituksen torstaina antamaan esitykseen valtionosuuslain muuttamisesta.
Tarkoituksena on korvata kunnille väliaikaisesti koituva verotuoton notkahdus täysimääräisesti – ja ottaa saman verran pois vuoden 2021 valtionosuuksista.
Haapaveden vs. kaupunginjohtaja Marjukka Manninen kuvaili ratkaisua Twitterissä ”poikkeuksellisen huonoksi vitsiksi”.
Aika lievä ilmaisu ”ei varsinaisesti vahvista kuntien taloutta” @SKuntajohtajat Ikuisestiko me vain tyydymme tähän kohteluun? Kunnille korvattava verotulojen väliaikainen pienentyminen vähennetään vuoden 2021 valtionosuuksista https://t.co/sU92gHdEAJ
— Heidi Henrietta Rämö (@KjRamo) April 2, 2020
Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö ihmetteli ratkaisua Twitterissä.
– Hei, menikö aprillipäivä jo? Vai ihanko oikeasti: taas se peitto lyhenee toisesta päästä, kun toista päätä jatketaan? Turha lienee julkisuudessa esittää toiveita kunnille, että älkää lomauttako… twiittasi puolestaan Paimion kunnan sivistysjohtaja Jyrki Lumiainen.
Eduskunnassakin käytiin kuntataloutta läpi
Kuntatalous herätti keskustelua myös torstai-iltana eduskunnassa perupalvelujen valtionosuuslain lähetekeskustelussa.
Oppositiosta esitettiin, että hallitus luopuisi kuntien uusien velvoitteiden säätämisestä, erityisesti oppivelvollisuuden laajentamisesta tilanteessa, jossa kuntien toiminta on äärimmilleen jännitetty ja taloutta odottavat arvaamattomat haasteet.
– Kuntataloutta joudutaan kriisin aikana ja sen jälkeen pohtimaan aivan uudesta näkökulmasta. Tältä osalta hallitusohjelma on jo täysin vanhentunut ja tulisi kirjoittaa uudestaan, kristillisten Päivi Räsänen sanoi.
Oululainen Mari-Leena Talvitie, kok., muistutti, että esimerkiksi Oulun kaupungin osuus Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kasvavista kustannuksista kriisiin varautumisen seurauksena on nousemassa arviolta 50 miljoonaan euroon.
Kaupungin verotulojen vähennys on arvioitu samansuuruiseksi iskuksi, Talvitie sanoi.
Kuntaministeri Sirpa Paatero, sd., myönsi, että toimia tarvitaan.
– Ensi viikon alussa meillä on jo toivottavasti kuntien kanssa ja valtiovaraininisteriön kanssa tehty suunnitelma, mitkä ovat seuraavat elementit, kuntien varsinaiseen tulojen alenemiseen ja menojen kasvamiseen tulevat helpotukset, Paatero sanoi.
Ministerin mukaan linjaamista tuesta haastaa se, että poikkeusolojen kestosta eikä vaikutusten – esimerkiksi irtisanomisten ja lomautusten – kestosta ei ole tietoa.
”Talouskeskustelu yltyy pandemian jälkeen”
Pohjanmaan kuntajohtajien ”korjaussarjassa” esitetään myös, että sairaanhoitopiireille ja kunnille kompensoidaan suoraan niiden vastuulle jäävät erityisesti kustannukset ja että kriisikuntakriteereistä joustetaan kolmen vuoden ajan.
– Etenkin alijäämän kattamisen määräajasta on joustettava. Valtiovarainministeriön on käytettävä harkintaoikeuttaan ja oltava pidättyvämpi arviointimenettelyn aloittamisessa, jotta voidaan huomioida koronaepidemian taloudelliset vaikutukset ja antaa yhteiskuntataloudelle tilaisuus toipua, kirjelmässä todetaan.
Lisäksi kuntajohtajat haluavat varmuuden välttämättömien koulu- ja päiväkoti-investointien toteuttamiselle ja tätä varten kolmivuotisen sisäilmaongelmaisten rakennusten korjaamiseen. Pohjanmaalla odotetaan myös työllistävien infrastruktuurihankkeiden käynnistämistä ja saamista pitkän aikavälin kehyksiin sekä valtion panostuksia nopeaan ja tehokkaaseen elinkeinoelämän tukemiseen.
Anna-Kaisa Pusa arvioi hallituksen johtaneen kriisiä hyvin. Samalla pitäisi pyrkiä siihen, että Suomi pääsee kriisin yli ja onnistuu talouden elvytyksessä.
– Kun pandemiasta päästään, talouskeskustelu tulee vaan yltymään, hän muistuttaa.
Pusan lisäksi pohjalaiskuntien kirjeen allekirjoittaneita kuntajohtajia ovat Mustasaarern Rurik Ahlberg, Uudenkaarlepyyn Mats Brand, Vaasan Tomas Häyry, Maalahden Jenny Malmsten, Laihian Juha Rikala, Perdersöden Sefan Svenfors, Pietarsaaren Kristina Stenman, Luodon Gun Kapténs, Kristiinankaupungin Mila Stenvall, Vöyrin Tom Holtti, Korsnäsin Christina Båssar, Kruunupyyn Ulf Stenman ja Isokyrön Tero Kankaanpää.
Perjantaina myös Etelä-Pohjanmaan kuntajohtajat liittyivät pohjanmaalaisten viestiin pienellä tarkennuksella.
– Kunnat tarvitsevat selkeän viestin ja päätöksen keskeytyneiden toimintojen valtionosuuksista. Kunnissa ei voida keskeyttää kustannuksia välittömästi, kun hallitus määräsi toiminnan keskeytyksen. Kuntien valtionosuuksia ei näiden toimintojen osalta (etenkin kulttuuritoimi, kirjastopalvelut, nuorisotoimi, liikuntatoimi) tule vähentää, Etelä-Pohjanmaan kuntajohtajat painottavat.
Kokoomus esittää miljardin euron hätäpakettia
Oppositiopuolueista kokoomus on laatinut oman ohjelmansa kuntatalouden haasteisiin vastaamiseksi. Kokoomus ehdottaa muun muassa miljardin euron suoraa hätäpakettia kuntien peruspalvelujen turvaamiseksi.
Tästä puoli miljardia osoitettaisiin seuraavassa lisätalousarviossa kuntien ja sairaanhoitopiirien resurssien parantamiseen ja toinen puoli miljardia tukirahaksi kriisistä nousemista varten.
– Miljardin hätäpaketin lisäksi kohdistetaan puoli miljardia toimiin, jotka vahvistavat kuntataloutta epäsuorasti vähintään puolella miljardilla, kokoomus linjaa.
Kokoomus myös vaatii kuntien tehtäviä lisäävien hankkeiden pysäyttämistä ja normipurun vahvistamista.
Kokoomuksen ”kuuden reitin pelastusohjelmaan” kuuluvat lisäksi kuntien varautumisen vahvistamisnen, kuntien suurempi rooli yritysten auttamisessa, ennaltaehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin panostaminen sekä kriisin jälkeiset valmiudet huolehtia opetuksen haasteista sekä infastruktuurin kehittämisestä.
– Kouluille on annettava riittävät eväät ja työkalut vastata tehokkaasti kouluun paluun jälkeisen ajan tarpeisiin.
Ministeri Andersson lupasi kunnille resursseja opetuksen reagointiin
Kriisin jälkeiseen aikaan ja silloin tarvittavan tuen riittävyyteen viittasi myös opetusministeri Li Andersson, vas., torstaina hallituksen tiedotustilaisuudessa. Tarvetta kasvattaa pitkäksi, vähintään kahden kuukauden mittaiseksi, venyvä etäopetusjakso.
Opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää jo oppilaiden tuen tarvetta, Andersson kertoi.
-Aikomuksemme on vastata kasvaneeseen tarpeeseen lisäresursseilla.
-Tarkoitus on tarjota kunnille lisäresursseja, jotta lapset, nuoret ja opiskelijat varmasti saavat tarvitsemansa tuen, ja että tätä kautta voidaan mahdollistaa esimerkiksi erityisopetuksen, opinto-ohjauksen sekä tuki- ja lisäopetuksen tuntimäärien kasvattamista, kun kaikki pääsevät palaamaan oppilaitoksiin.
Juttua muokattu 3.4. klo 8.10: Korjaus: Mats Brand on Uudenkaarlepyyn, ei Uudenkaupungin, kaupunginjohtaja. Lisätty maininta Etelä-Pohjanmaan kuntajohtajien kannanotosta.
