Kuntaliiton viesti hallitukselle: Antakaa keinoja tehostamiseen

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen mukaan kuntasektori tulee heikkenemään lähivuosina kaikilla keskeisillä mittareilla mitattuna.

 

– Tulojen ja menojen kasvun erilaisuus tulee olemaan tavattoman suuri haaste, Kietäväinen sanoi perjantaina, kun Kuntaliitto esitteli kuntatalouden sopeutusohjelmaansa.

 

Vuonna 2012 kuntien ja kuntayhtymien tulos oli 0,36 miljardia euroa alijäämäinen. Viime vuonna tulosta saatiin verotuloja siirtämällä paremmaksi (-0,07 miljardia).

 

– Se oli valitettavasti kertaeräluontoinen muutos, Kietäväinen totesi.

 

Kuntaliiton laskelmissa on arvioitu kuntatalouden kehitystä vuosina 2015-2018 kahdella uralla: peruslinjalla ja hitaan kasvun linjalla. Peruslinjan käyrä vuonna 2018 näyttää 2,50 miljardin euron alijäämää, hitaan linjan käyrä painuu miinukselle reippaat kolme miljardia euroa.

 

– Vuonna 2018 kunnat joutuisivat ottamaan lainaa jo käyttötalouden rahoittamiseen, mikä olisi kestämätön tilanne, Kietäväinen arvioi hidasta linjaa.

 

 

Kuntaliiton sopeutusohjelman mukaan verojen maksupohjaa on laajennettava.

 

– Kuntaverolla on erittäin kielteiset kansantalousvaikutukset. Jo pienistä tuloista joudutaan maksamaan veroa. Kiristyvä kunnallisvero syö motivaatiota työllistyä. Voimakas kiristymien lisää kansalaisten eriarvoisuutta, Kietäväinen sanoi ja viittasi pienimmän ja suurimman veroprosentin eron kasvuun.

 

Tällä hetkellä prosenttien ääripäiden väli on kuusi prosenttiyksikköä. Kietäväisen mukaan 2 000 euron kuukausituloilla verohaarukka merkitsee 1 170 euron eroa veroissa vuositasolla.

 

– Nämä ovat huikaisevan suuria eroja. Verokeskustelua käydään vain siitä mitä valtion verotuksessa tapahtuu. Olennaista kansalaisten näkökulmasta on se, mitä tapahtuu kunnallisverotuksessa, Kietäväinen painottaa.

 

 

Kunnat sopeuttivatt menojaan viime vuonna henkilöstökulujen osalta noin 400 miljoonan euron edestä. Arvio tälle vuodelle on, että sopeutus kiihtyy 600 miljoonaan.

 

Sopeutus on onnistunut poikkeuksellisen vähäisin irtisanomisin ja lomautuksin. Kietäväinen kiittääkin kuntia vastuullisuudesta.

 

Hallitukselta Kietäväinen toivoo mahdollisuutta hoitaa tehtäviä ja velvoitteita joustavasti.

 

– Meidän viesti hallitukselle on, että kunnille pitäisi saada lupa kokeilla säästökeinoja. Antakaa meille keinot tehostaa toimintaa ja uudistaa rakenteita kuntalähtöisesti, Kietäväinen esittää.

 

– Kuntasektori kantaa ja tulee kantamaan vastuunsa, mutta vastuuta ei pitäisi kohtuuttomasti lisätä tehtäviä lisäämällä ja valtionosuuksia leikkaamalla.

 

Tällä hetkellä tilanne on Kietäväisen mukaan se, että tehtävien noudattamista määräävät yhä uudet ja tiukemmat normit, vaikka esimerkiksi kelpoisuusehdoissa pitäisi löytyä joustoa.

 

Tehtävien hoitamista on vaikeuttanut myös se, että virkamiehet ovat joutuneet painimaan kuntarakenne- ja sote-uudistusten kimpussa. Kietäväinen on erittäin huolissaan uudistusten kohtalosta.

 

– Niistä ei ainakaan kunnille ole apua. Virkamiehet ovat käyttänet paljon aikaa niihin ja se aika on ollut toimintojen kehittämisestä pois.

 

– Jos parlamentaarinen valmistelu olisi tehty Kuntaliiton ehdotusten mukaan, nyt oltaisiin aivan eri tilanteessa.