Kuntaliitto esittää alueellisia investointinyrkkejä kansallisen rinnalle – ”Kunnilla pitää olla mahdollisuudet edistää oman alueensa kasvua”

Mikä yhdistää investointeja, kansainvälistä rekrytointia, sivistyksen ja kasvatuksen kasvua ja hyvinvointia edistäviä palveluja, paikallisen työelämän tarpeisiin vastaavaa koulutusta sekä liikenteellistä saavutettavuutta?

Kaikki nämä kestävän kasvun toimet sekä paljon muuta tehdään Suomessa kunnissa.

Lisäksi Kuntaliitto tiedottaa, että kaikkien kasvun toimien onnistumiseen tarvitaan kuntien, valtion ja elinkeinoelämän kumppanuutta.

Kuntaliitto julkaisi kuntien ja kaupunkien ohjelman Suomen nostamiseksi kestävän kasvun uralle.

Työ on toimitettu osaksi Risto Murron vetämän Kasvuriihi-hankkeen valmistelutyötä.

– Kuntien ja kaupunkien rooli koko Suomen kasvun ajurina on laaja ja kiistaton. Kunnilla pitää olla mahdollisuudet edistää oman alueensa kasvua, Kuntaliiton elinvoimajohtaja Mikko Härkönen kiteyttää.

– Tuomme omalla kasvupaketillamme esiin kuntien näkökulman Murron Kasvuriihi-työryhmän työhön, Härkönen lisää tiedotteen mukaan.

Kuntien merkitys näkyväksi

Kasvuohjelma tekee näkyväksi kuntien ja kaupunkien merkityksen kasvun edellytyksille.

Tärkein kestävän kasvun tuotantotekijä on ihmiset, asukkaat, Kuntaliitto painottaa.

Jotta Suomi saadaan kestävän kasvun uralle, kuntien ja kaupunkien kasvutoimia hankaloittavien normien purkamista tulee jatkaa.

Valtion tulee sitoutua kuntatalouden pitkäjänteiseen vahvistamiseen, jolla helpotetaan kuntien ja kaupunkien varautumista kestävää kasvua tuoviin investointeihin.

Lisäksi valtion olisi Kuntaliiton mukaan luotava kansallisen ja yli ministeriörajojen toimivan investointinyrkin vastinpariksi alueellisia investointinyrkkejä.

Työ- ja elinkeinoministeriö on aiemmin tiedottanut investointinyrkin olevan merkittävien investointien edistämisen toimintamalli.

Mallin avulla koordinoidaan kotimaisien ja kansainvälisten investointihankkeiden edistämiseen liittyvää työtä.

Investointinyrkki keskustelee tarpeen mukaan myös muiden hallinnonalojen kanssa yksittäisten investointihankkeiden edistämisen mahdollisuuksista. Se myös ylläpitää investointien tilannekuvaa, ministeriö on tiedottanut.

Mallissa on TEM:n asiantuntijoiden lisäksi liikenne- ja viestintä-, valtionvarain- ja ympäristöministeriön avainvirkamiehet.

Tällaisen mallin vastinpariksi Kuntaliitto kaipaa alueellisia investointinyrkkejä ja esittää, että samalla olisi luotava jo perustetun ja uusien nyrkkien välille tehokkaita ja yhteisiä toimintamalleja.

Kuntaliiton mukaan valtion tulee huolehtia entistä tavoitteellisemmin Suomen eri alueiden saavutettavuudesta ja kansainvälisistä yhteyksistä, mukaan lukien toimintavarmat tietoliikenneyhteydet.

Lupaprosessit kuntoon

Valtion tulee kuroa umpeen teiden ja ratojen korjausvelkaa sekä toteuttaa kasvua edistäviä kehittämishankkeita.

Valtion lupaprosessien hitaus ja jähmeys jarruttaa jo nyt investointeja Suomeen.

– Valtion tulee huolehtia vastuullaan olevien lupaprosessien sujuvuudesta ja riittävistä resursseista muun muassa käynnissä olevan valtion aluehallintouudistuksen yhteydessä, tiedotteessa linjataan.

Kansainvälisessä rekrytoinnissa valtakunnallisten palveluiden, viranomaispalveluiden kehittämistyössä sekä kotoutumislain uudistamisessa työllisyysalueet ja kunnat tulee nähdä valtion kumppaneina.

Tiedotteessa vaaditaan myös, että kunnille ja työllisyysalueille tulee antaa mahdollisuus osallistua lainsäädännön valmistelutyöhön.

Kansainvälisen rekrytoinnin ja kotoutumisen edistämisen resurssit tulee saattaa riittävälle tasolle ja rahoitus nähdä investointina kasvuun.

Huomiota Kuntaliiton tiedotteessa saa myös rakennetun ympäristön lainsäädäntö, mukaan lukien lunastuslainsäädäntö, joka on parhaillaan uudistettavana monina eri lakikokonaisuuksina.

– Kasvun näkökulmasta lainsäädännön tulee tarjota riittävät ja sujuvat työvälineet kunnille alueidenkäytön suunnitteluun sekä maapolitiikan ja kaavojen toteuttamiseen, Härkönen näkee.

Elinvoimapolitiikka

• Kunnat ja kaupungit vastaavat elinvoimapolitiikallaan monipuolisesti elinkeinojen toimintaedellytyksiin.
• Toimintaedellytyksiä vahvistetaan muun muassa maankäytön ja kaavoituksen, infrastruktuurin rakentamisen, investointien houkuttelun, hankintojen, koulutuksen, kotoutumisen ja kansainvälisen rekrytoinnin sekä yritys- ja työvoimapalvelujen avulla.
• Vuoden 2025 alusta kunnille ja kaupungeille siirtyneet TE-palvelut ovat tuoneet työkalupakkiin uuden välineen, jonka avulla niillä on entistä paremmat mahdollisuudet luoda kestävää kasvua.
• Olipa kyse sitten teollisuuspuistojen tai osaamis- ja innovaatiokeskittymien rakentamisesta tai investointien edistämisestä ja yritysten osaavan työvoiman turvaamisesta, kuntien ja kaupunkien välineet ovat ratkaisevassa asemassa.

Lähde: Kuntaliitto