Kuntaliitto: Hallitus leikkaa isoja siivuja kotouttamisen korvauksista ja työllisyysmäärärahoista – "Vaikutukset tuntuvat erityisesti suurissa kaupungeissa"
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toivoo norminpurkuasioiden etenevän johdonmukaisesti myös valtionosuuden kehittymisen kanssa. Kuva: Markus Sommers
Kuntien ja kaupunkien etujärjestönä toimiva Kuntaliitto tiedottaa, että syksyn budjettiriihi ei tuonut kaivattua selvyyttä kuntien tehtävien ja velvoitteiden keventämiseen eli normien purkuun.
Se oli pettymys liiton näkökulmasta.
– Norminpurun varjolla hallitus on leikkaamassa kuntien valtionosuutta vajaalla 23 miljoonalla eurolla ilman, että kuntien velvoitteita olisi kyetty karsimaan leikkausta vastaavasti, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen ihmettelee.
Vuoden alussa moni asia muuttuu
Hallitus leikkaa kymmeniä miljoonia euroja lisää kotouttamisen korvauksista ja työllisyysmäärärahoista.
Valtiontalouden vahvistamiseksi tehty leikkaus vie kuntien kotoutumisen laskennallista korvauksista pois noin kolmanneksen.
– Leikkausten vaikutukset tuntuvat erityisesti suurissa kaupungeissa. Kunnat ovat vuonna 2025 uuden edessä, kun vastuu työllisyyden ja kotoutumisen tehtävistä kasvaa, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina huomauttaa.
– Vuoden alussa kasvavat myös vastuut työttömyysturvan rahoituksesta. Rahat näiden uusien tehtävien hoitamiseen ovat olleet jo ennestään riittämättömiä suhteessa lisääntyviin kustannuksiin, Reina jatkaa tiedotteen mukaan.
Kuntatalous on työllisyys- ja elinkeinopalvelujen kuntiin siirron jälkeen aiempaa riippuvaisempi kasvusta ja työllisyyden kehityksestä. Kuntien talousnäkymät ovat heikkenemässä nyt jyrkästi, tiedotteessa huomautetaan.
Osaamisen kehittämistä kaivataan
Kuntaliiton Talousbarometrin mukaan verotus uhkaa kiristyä joka toisessa kunnassa.
Hallitus teki leikkauksia myös kulttuurin valtionavustuksiin.
– Onneksi kuitenkin ennakkotietoja vähäisempiä. Jos kulttuuripalveluja halutaan ylläpitää kaikenkokoisissa kunnissa, kustannukset valuvat aiempaakin voimakkaammin kuntien hoidettavaksi, arvioi Kuntaliitto.
Lisäleikkauksia kohdennettiin yllättäen myös ammatillisen koulutuksen rahoitukseen yhteensä 20 miljoonalla eurolla.
– Kunnat kaipaavat hallitukselta lisätoimia erityisesti osaamisen kehittämisessä, ilmastotoimissa ja Suomen talous- ja työllisyysnäkymien kirittämisessä. Riihestä odotettiin päätöksiä, joilla olisi helpotettu työn perässä liikkumista, työperäistä maahanmuuttoa ja vastattu osaajapulaan, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio toteaa tiedotteen mukaan.
12,2 miljardin alijäämä
Orpon hallituksen tekemässä vuoden 2025 talousarviossa valtion menot ovat 88,8 miljardia ja tulot 76,6 miljardia, kerrottiin hallituksen budjettiriihen loppuinfossa tiistai-iltana valtioneuvoston linnan tiedotustilassa.
Paikalla tiedotustilaisuudessa olivat pääministeri Petteri Orpo (kok.), valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.), opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.).
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla kunnille ja hyvinvointialueille maksettaviin kotoutumiskorvauksiin ehdotetaan 58 miljoonan euron säästöä.
Hallitus kertoo, että 12,2 miljardin alijäämä rahoitetaan velalla.
Hallitusohjelmassa hallitus linjasi julkisen talouden vahvistamisesta kuudella miljardilla eurolla.
Kevään kehysriihessä hallitus teki jo päätökset kolmen miljardin euron lisäsopeutuksesta ja nämä päätökset pannaan nyt toimeen.
Valtioneuvoston tiedotteen mukaan hallitus seuraa aktiivisesti yhdeksän miljardin euron kokonaisuuden toteutumista ja reagoi tarvittaessa korvaavilla toimenpiteillä, jos kokonaisuus uhkaa jäädä tavoitellusta tasosta.
Hallitus arvioi, että kun päätökset toteutuvat täydessä mitassaan ja suunnitellussa aikataulussa, velkasuhteen kasvu pysähtyy vuonna 2027.
Lue myös:
