Kuntaliitto: Kunnat eivät kilpaile halvimmasta opetuksesta
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;margin-bottom:.0001pt;font-size:12.0pt;font-family:Cambria;}
.MsoChpDefault
{font-family:Cambria;}
@page WordSection1
{size:595.0pt 842.0pt;margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n mukaan kunnat kilpailevat
siitä, kuka järjestää perusopetuksen halvimmalla.
Seurauksena on järjestön mukaan eriarvoiset koulunkäyntiolot
muun muassa tänä syksynä koulunsa aloittaville 60 000 ekaluokkalaiselle.
– Esimerkiksi oppituntien määrässä on tuntuvia eroja. Myös
lomauttajakunnissa lapset saavat vähemmän opetusta kuin naapurikuntien
oppilaat, OAJ:n puheenjohtaja Olli
Luukkainen sanoo.
Opettajia lomauttaneita kuntia on 24. Lisäksi yt-menettely
on käynnissä 15 kunnassa.
– Lomauttajakunnissa lapset saavat vähemmän opetusta kuin
naapurikuntien oppilaat, Luukkainen huomauttaa.
Kuntaliiton Opetuksen ja kulttuurin vt. johtaja Marja Lahtinen pitää väitettä
halpuudella kilpailemisesta erikoisena.
– Kyllä tuo ajatus on kovin vieras. Ei varmasti tällaista
kilpailua käydä. Mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti ja laadukkaasti yritetään
opetus järjestää niillä resursseilla, jotka on käytettävissä, Lahtinen sanoo.
Samoilla linjoilla on KT Kuntatyönantajien
neuvottelupäällikkö Hannu Freund.
– Ei kai nyt mikään kunta kilpaile opetuksen halpuudella.
Kyse on siitä, että perusopetuksen kustannusten kasvaminen, esimerkiksi
ryhmäkokojen pienentyminen, on johtanut monissa kunnissa säästöihin
taloudellisten aikojen huonotuessa, Freund sanoo.
Freund sanoo, että lomautukset eivät vaikuta opetuksen
määrään, mutta ne voivat vaikuttaa laatuun.
– Oppitunnit järjestetään kyllä, mutta lomautusten takia
tavallisesti ns. oto- tunteina eli pienemmällä opettajamäärällä.
Kuntaliitto: Ryhmäkoot eivät ole ongelma
OAJ kertoi tiistaina näkemyksiään opetusalan hyvistä ja
huonoista uutisista.
Luukkaisen mukaan huonoin uutinen tällä hetkellä on
perusopetuksen eriarvoisuus.
– Haitari lasten elämäntilanteessa kasvaa koko ajan. Eroja
on perheiden välillä ja kuntien välillä.
Eriarvoisuutta OAJ näkee myös luokkakokojen kehityksessä.
– On jopa yli 30 oppilaan ykkösluokkia, kun
valtakunnallisten, yhteisesti sovittujen laatukriteerien mukaan suositeltava
enimmäiskoko on 20-25 oppilasta, Luukkainen muistuttaa.
OAJ:n mielestä luokkakoko ei saisi perusopetuksessa ylittää
20 oppilasta. Luukkaisen mielestä ylisuurten luokkakokojen pitäisi saada
vanhemmat kysymään kunnilta, ajattelevatko ne lapsen ja opetuksen parasta.
Kuntaliitto ei kannata ryhmäkokosääntelyä.
– Pienemmillä oppilasmäärillä ei ole todettu yhteyttä
oppimistulosten paremuuteen. Kun opetusryhmäkokoa ei ole säädelty tiukasti, se
antaa kunnille hyvät edellytykset muodostaa opetusryhmät sillä tavalla kuin ne
on opetuksellisesti ja pedagogisesti järkevää, Lahtinen sanoo.
– Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemän selvityksen mukaan
opetusryhmät ovat pienentyneet vuodesta 2008 vuoteen 2013 kaikilla
luokka-asteilla, Lahtinen muistuttaa.
Vaikka tiukka talous kuristaa myös opetusta, Luukkainen
pitää hyvänä asiana sitä, että moni kunta on päätöksillään osoittanut
arvostavansa opetusta ja hoitaa opetuksen ”viimeisen päälle”.
– Huomionarvoista on esimerkiksi se, että lomauttajakunnissa
ei ole yhtään kriisikuntaa. Arvoista kiinni pitävät kunnat eivät välttämättä
ole aina suuria kuntia.
