Kuntaliitto vaatii kuntien työllisyyskokeilujen turvaamista

Kuntaliitto puolustaa voimakkaasti kuntien työllisyyskokeiluja ja vaatii, että niiden toimintamallit vakinaistetaan osaksi suunniteltua allianssimallia. Kuntatalouden tila on hetkellisesti kohentunut, mutta Kuntaliiton mukaan jo tänä vuonna kuntien vuosikatteiden ennakoidaan heikkenevän ja velkaantumisen kasvavan.

Kuntaliitto vaatii, että työllisyyskokeilujen rahoitus varmistetaan valtion budjetin kehysriihessä siirtymäkaudella vuoden 2019 loppuun asti. Kuntien ja maakunnan on Kuntaliiton mukaan voitava sopia joustavasti työnjaoista ja tehtävistä ottaen huomioon muun muassa alueelliset erityispiirteet.

Työllisyyskokeilut ovat lyhyessä ajassa saavuttaneet hyviä tuloksia. Samanaikaisesti työvoiman kohtaanto-ongelmat ja korkea työttömyys keskittyvät suurimmille kaupunkiseuduille, joista osa on kokeilujen piirissä. Tässä tilanteessa toimivia kokeiluja tulee Kuntaliiton mukaan jatkaa sen sijaan, että ne lopetettaisiin ja aiheutettaisiin tarpeeton ja työllisyyden edistämisen kannalta vahingollinen hallinnollinen myllerrys vain vuoden ajaksi.

Hallitusohjelmassa ja sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä on korostettu kuntien merkitystä elinvoiman, elinkeinojen ja työllisyyden edistämisessä. Tämä edellyttää vihdoin myös konkreettisia, kuntien roolia vahvistavia, tekoja, Kuntaliitto vaatii.

Ennenkokematon tilanne

Kunnilla on edessään muun muassa mittavia investointipaineita. Sote- ja maakuntauudistus asettaa kuntien talouden ja investointikyvyn ennen kokemattomalle koetukselle, liitto muistuttaa.

Kuntaliiton mukaan maan hallituksen tulee tässä tilanteessa kehysriihen päätöksillä huolehtia kuntien taloudellisista toimintaedellytyksistä ja poistaa riskitekijöitä. Mahdolliset veroperusteisiin ja maksuihin tehtävät muutokset vaaditaan kompensoitavaksi kunnille täysimääräisesti. Tämä koskee takautuvasti myös tälle vuodelle päätettyä varhaiskasvatusmaksujen alentamista.

Hallitusohjelmassa on linjattu, että kunnille ei anneta uusia, kuntataloutta pysyvästi heikentäviä lakisääteisiä tehtäviä tai velvoitteita. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti uusiin tai laajeneviin tehtäviin ja velvoitteisiin osoitetaan täysimääräinen valtionosuusrahoitus. Tämä tulee liiton mukaan ottaa huomioon muun muassa käynnissä olevien lukiolain sekä esittävän taiteen ja museoiden valtionosuuslain valmisteluissa.

Kuntaliitto kiirehtii kiinteistöveron uudistusta, jotta uudet verotusarvot pystytään ottamaan käyttöön vuoden 2020 kiinteistöverotuksessa. Kuntien tulopohjan laajentamista halutaan selvittää kehyskaudella osana rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamista.

Kiky-leikkauksissa riskejä

Kilpailukykysopimus alensi kuntien työvoimakustannuksia lomapalkkavelan purkautumisen vuoksi jo vuonna 2016. Lomarahaleikkauksesta ja työajan pidennyksestä arvioitu säästö kuitenkin leikattiin kunnilta kiky-valtionosuusleikkauksina täysimääräisesti pois vuonna 2017. Koska leikkausta ei tehty perushintojen eli laskennallisten kustannusten kautta, vuodelle 2019 tehtävässä kustannustenjaon tarkistuksessa on Kuntaliiton mukaan vaarana, että kuntien valtionosuutta vähennetään kikystä johtuen osittain kahteen kertaan.

Kehyskaudella tehtävissä valtion ja kuntien välisissä kustannustenjaon tarkistuksissa tulee siksi Kuntaliiton mukaan kiinnittää erityistä huomiota kiky-leikkausten ja valtionosuuden välisen yhteyden oikeaan toteutustapaan.

Harkinnanvaraiset vos-korotukset takaisin

Kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotus on otettava jälleen käyttöön ja sille on varattava riittävä rahoitus kuntien välisen eriarvoisuuden ja äkillisten rakennemuutosten kuntatalousvaikutusten hillitsemiseksi, Kuntaliitto esittää.

Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmään päätettiin viime kehysriihessä luoda uudenlaisia kannustinmekanismeja. Kuntaliitto suhtautuu varauksellisesti siihen, että kannustinjärjestelmiä rahoitetaan yleiskatteellisesta, jo itsessään kannustavasta valtionosuusrahoituksesta.

Muutoskustannuksiin rahoitusta

Sote- ja maakuntauudistus mullistaa kuntien tulot, menot ja mahdollisuudet hallita investointipaineita ja velkaantumista. Kuntaliiton mukaan uudistuksen vaikutukset ja muutoskustannusten suuruusluokka kuntien talouteen on arvioitava kattavasti myös yksittäisten kuntien tasolla.

Liiton huoli talouden kestävyydestä ja investointikyvystä koskee koko kuntakenttää, erityisesti suurimpia kaupunkeja ja kehyskuntia. Kuntaliitto esittää, että uudistuksen vaikutuksia uuden kunnan reaalitalouteen erityyppisille kunnille tulee selvittää yhteistyössä ministeriöiden, Kuntaliiton ja kuntien kanssa jo kevään 2018 aikana.

Valmistelu tulee liiton mukaan tehdä yhteneväisten laskelmien perusteella. Tarvittavat muutokset tulee huomioida lainsäädännön valmistelussa ja toimeenpanon edetessä, liitto esittää.

Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanon muutoskustannuksiin kunnille vaaditaan riittävät resurssit. Kysymys on myös uudesta lakisääteisestä tehtävästä lakien voimaantullessa, jolloin siitä aiheutuvat kustannukset on korvattava täysimääräisesti, Kuntaliitto katsoo.

Kunnilla on täysi järjestämisvastuu nykyisistä tehtävistä uudistuksen voimaantuloon saakka. Maakuntavalmistelun rahoitusta ei saa leikata kunnilta.

Kuntien korjausvelkaa umpeen

Kuntaliitto kannattaa liikenneverkon rahoitusta pohtineen parlamentaarisen työryhmän yksimielistä esitystä, jonka mukaan liikenneverkkoa kehitettäisiin 12-vuotisen parlamentaarisesti valmistellun suunnitelman pohjalta sekä tie- ja rataverkon korjausvelan vähentämiseen osoitettaisiin vuosittain vähintään 300 miljoonan euron lisärahoitus.

Samalla pitää Kuntaliiton mukaan muistaa, että kuntien infrassa on korjausvelka, joka on huomattavasti suurempi kuin valtion tieverkossa. Kuntakonserneilla on tuoreen selvityksen mukaan yhdeksän miljardin euron suuruinen pelkästään rakennuskantaan kohdistuva korjausvelka, josta laskennallinen katettava osuus on neljä miljardia euroa. Lisäksi kuntien muuhun infrastruktuuriin kohdistuu miljardiluokan korjausvelka. Nykyinen kuntien investointitahti ei Kuntaliiton mukaan riitä korjausvelan kattamiseen.

Kasvavaa kuntien miljardiluokan korjausvelkaa on kurottava umpeen valtion ja kuntien yhteisillä toimenpiteillä, joita koskevat päätökset tulee tehdä kehysriihen yhteydessä, liitto vaatii.

Muun muassa jo käynnistynyt Terveet Tilat -toimintaohjelma edellyttää rahoitusta ollakseen vaikuttava. Osana korjausvelan umpeen kuromista tulee mahdollistaa Valtion asuntorahaston (VAR) varoista myönnettävät avustukset kuntien infrastruktuurin korjaamiseen nykyistä laajemmin, Kuntaliitto vaatii.