Kuva: Ville Miettinen

Hallituksen suunnittelemassa uudistuksessa TE-palvelujen siirrosta kuntiin on olennaista, että palvelujen järjestämisvastuu on jokaisella kunnalla, Kuntaliitto painottaa lakiluonnoksesta antamassaan lausunnossa.

Lakiesityksessä järjestämisvastuun edellytyksenä on 20 000 henkilön työvoimapohja, mikä käytännössä pakottaisi pienet kunnat hakeutumaan toistensa tai isompien kuntien luo.

Tämän on pelätty muun muassa rikkovan nykyisiä toimivia käytäntöjä ja työssäkäyntialuita.

Maanantaina julkaistun lausunnon mukaan lakiesitysluonnoksen merkittävin heikkous on Tämä vallan, vastuun ja rahoituksen eriyttäminen on Kuntaliiton maanantaina julkaistun lausunnon mukaan lakiesityksen merkittävin heikkous.

-Yhteistoimintavelvoite ja toiminnan arviointimenettely yhdistettynä valtioneuvoston päätösvaltaan muodostavat uuden ohjausmekanismin, joka rajoittaa tarpeettomasti kunnallista itsehallintoa. Myös valvontaan liittyvät kokonaisuudet monimutkaistuisivat vastuiden eriyttämisen seurauksena, lausunnossa todetaan.

Kuntaliiton hallitus käsitteli lausuntoa jo viime viikolla ja totesi yksimieliesti, että järjestämisvastuu tulee olla jokaisella kunnalla.

Samanaikaisesti yhteistyötä tulee tiivistää niin kuntien kuin muiden toimijoiden kesken. Näin varmistetaan joustavat ja asiakaslähtöiset palvelut sekä turvataan jokaisen kunnan mahdollisuudet edistää työllisyyttä ja elinvoimaa.

– TE-palvelujen siirto kuntiin on odotettu uudistus ja se tulee viedä maaliin palveluiden vaikuttavuuden parantamiseksi. Esitystä on kuitenkin syytä vielä päivittää järjestämisvastuun osalta, jotta laki mahdollistaa parhaalla mahdollisella tavalla joustavat ja asiakaslähtöiset palvelut, Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen, sd., totesi tiedotteessa.

–  Kunnilla on pitkä perinne järjestää palveluja yhteistyössä toisten kuntien kanssa. Järjestämisvastuu on annettava jokaiselle kunnalle ja valtion tulee luottaa kuntien kykyyn rakentaa toimivia kokonaisuuksia, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen muistuttaa.

Kuntaliitto esittää, että rahoituksen osalta laajan työttömyyden painoarvoa korotetaan. Lausunnossa esitetään, että työttömyysturvan rahoitukseen tulee luoda mekanismi, joka ottaa huomioon työllisyyteen ja työttömyyteen vaikuttavat tekijät myös jatkossa.

Lakiesitysluonnoksessa laajan työttömyyden merkitys rahoituskriteerinä on nyt vain 30 %.

– Sen kohottaminen esimerkiksi 50 %:iin tasoittaisi kuntien vaikutusmahdollisuuksia kohdata tulevia suhdanne- ja muita taloudellisia riskejä sekä parantaisi TE-palveluiden yhdenvertaisen tarjoamisen edellytyksiä, Kuntaliitto katsoo.

Lisäksi työttömyysturvaetuuksien kompensaatio korvattaisiin esityksen mukaan vain poikkileikkaustilanteen mukaisesti.

Kuntaliiton mukaan tämä merkitsisi, että kuntien rahoitusvastuun kehitys riippuisi jatkossa työttömyyden kehityksestä, mutta valtiolta saatava kompensaatio pysyisi samana riippumatta siitä, kasvaako työllisten tai työttömien määrä. Tämä ei Kuntaliiton lausunnon mukaan kannusta kuntia tehokkaaseen toimintaan ja elinvoiman edistämiseen.

Lue Kuntaliiton lausunto täältä

Tausta: Hallitusohjelman mukaan kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. Ensimmäisenä toimenpiteenä käynnistettiin 1.3.2021 työllisyyden edistämisen kuntakokeilut, joissa kokeilukunnat vastaavat osin alueensa työ- ja elinkeinopalveluiden tarjoamisesta. Kevään 2021 puoliväliriihessä hallitus päätti julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022–2024. Samalla hallitus päätti jatkaa valmistelua TE-palvelujen siirtämiseksi kunnille. Hallitus linjasi, että siirron yhteydessä luodaan rahoitusmalli, joka kannustaa kuntia kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi siten, että uudistuksella saavutetaan 7 000–10 000 lisätyöllistä. Linjauksen mukaan valmistelussa tähdätään siihen, että kunnan vastuuta työttömyysturvan perusosan kustannuksista laajennettaisiin sekä työttömyysturvan ja työttömän palveluun aktivoinnin välinen kytkös poistettaisiin. Valtio ja kunnat jakaisivat työvoimapalveluiden rahoitukseen liittyvää kustannusvastuuta, jolloin turvattaisiin kuntien kannusteet järjestää palveluja myös heikommassa työmarkkina-asemassa oleville.

Lisää aiheesta ja TE-yhteistoiminta-alueiden haasteista Valiokunta-podcastin kuntatalousjaksossa, jossa asiaa käsittelevät Vaalan kunnanjohtaja Miira Raiskila ja Porvoon talousjohtaja Henrik Rainio:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*