Kuntaliitto vaatii valtiota maksamaan osallistavan sosiaaliturvan kulut

Kelan tutkimusjohtaja Olli Kangas esitti vuodenvaihteessa, että myös Suomen työmarkkinatukea saavien työttömien pitäisi osallistua jonkinlaiseen hyötytyöhön tukienesa vastikkeeksi. Vastaava malli tuli voimaan vuodenvaihteessa Tanskassa.

 

Osallistuva sosiaaliturva parantaisi Kankaan mukaan työttömien toimintakykyä, aktiivisuutta, tietoja ja taitoja.

 

 

Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen kertoo, että ehdotus liittyy Suomessakin valmistelussa olevaan osallistuvan sosiaaliturvan malliin, jota on kehitetty sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon (kok.) johdolla.

 

Siihen liittyi myös ministerin syksyinen lausunto, jonka mukaan sosiaaliturvan tulisi olla vastikkeellista.

 

 

Tämä liittyy pitkään jatkuneeseen kehitykseen, jossa valtion tekemät uudistukset lankeavat kuntien maksettaviksi. Kun työtön on saanut työmarkkinatukea 500 päivää, kunta joutuu maksamaan hänen päivärahastaan puolet.

 

– Hallitus suunnittelee uudistusta, jossa kunta joutuisi maksamaan puolet kuluista jo 350 päivän jälkeen. Tämä maksaa laskelmien mukaan kunnille 150 miljoonaa euroa, jos kulut jaetaan tasan valtion ja kuntien kesken, Myllärinen kertoo.

 

Ja tämä tapahtuu samaan aikaan, kun kunta esittää poistavansa kunnilta velvoitteita miljardin euron edestä. Yksi käsi antaa ja toinen ottaa.

 

Ja valtionosuuksia vähennetään toisen miljardin edestä, kuten on vähennetty jatkuvasti ennenkin.

 

– TE-keskusten uudistaminen näyttää johtavan siihen, että kunta on se toimija, joka järjestää sosiaalipuolella kaiken toiminnan. Tämä tapahtuu samaan aikaan, kun työttömyyden rakenne vaikeutuu: yhä suurempi osa työttömistä lukeutuu vaikeammin työllistyviin. Valtio huolehti ennen työllistämisestä TE-keskusten kautta, mutta nyt nekin näyttävät keskittyvän vain helposti työllistettäviin, jolloin ns työttömien kova ydin jää kunnille, Myllärinen moittii.

 

 

Myllärisen mielestä näin tärkeään asiaan pitää koko yhteiskunnan osallistua, ei vain kuntien.

 

– Kyse on tärkeästä asiasta ja linjapäätöksestä, joka pitäisi uskaltaa tehdä. Suuri osa kansalaisistakin tuntuu pitävän sosiaaliturvaa passivoivana. Vaikeasti työllistettävien aktivointiin täytyisi kehittää keinoja, joilla voitaisiin estää syrjäytymiskehitystä, Myllärinen korostaa.