Kuntaliitto varovaisen helpottunut budjettiriihen päätöksistä: “Selkeitä lisäyksiä, jotka näkyvät välittömästi tuloja vahvistaen”
Kuntaliiton mukaan hallituksen vuosille 2020 ja 2021 suunnatut budjettiriihipäätökset keventävät kuntatalouden sopeutuspaineita. Kuva: Sonja Eloranta
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhusen mukaan Kuntaliitossa ollaan “varovaisen helpottuneita” hallituksen budjettiriihen päätöksistä.
– Koronavastaantulo vielä tälle vuodelle oli todella tervetullut ja myös ensi vuoden rahoitus tulee todella tarpeeseen.
Myös Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina pitää budjettiriihen päätöksiä kohtaavuudeltaan ja mittaluokaltaan positiivisina.
– Koronakriisin vaimentamista koskevat toimet ovat mittaluokaltaan oikealla tolalla. Myös työkalupakki, eli yhteisöveron jako-osuuden ja valtio-osuuksien lisääminen ovat toimia, joita myös Kuntaliitossa on puollettu.
Hallitus tiedotti keskiviikkona ehdottavansa ensi vuoden talousarvioesityksessään kuntatalouteen ja kuntien peruspalveluihin yhteensä 1,45 miljardin euron tukipakettia. Valtaosa tuesta myönnetään kuntien yhteisöveron sekä valtionosuuksien kautta. Tukea kohdennetaan hallituksen jo tekemien sitoumusten mukaisesti myös sairaanhoitopiireille.
Reina pitää positiivisena, että selkeitä päätöksiä tehtiin jo nyt, jotta kunnat voivat ottaa rahoituksen huomioon ensi vuoden talousarviota valmistellessaan.
– Tässä tehtiin selkeitä lisäyksiä, jotka näkyvät välittömästi tuloja vahvistaen. Tietyllä tavalla kyseessä on riihikuivaa rahaa, jonka määrä ei riipu dynaamisista vaikutuksista.
Kiitosta kuntien lisätehtävien korvaamisest, kritiikkiä kiky-leikkauksen säilyttämisestä
Hallitus linjasi keskiviikkona myös oppivelvollisuuden pidentämisestä ja varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta. Kuntien palvelutuotantoon kohdistuvat muutokset on kuitenkin luvattu valtiotasolta korvata täysimääräisenä. Karhunen kiittelee erityisesti valtiovarainministeriötä siitä, että kuntien ääntä on kuultu suunnittelutyössä.
– Tässä on onnistuttu hyvin löytämään yhteinen kustannusnäkemys. Ei voi sanoa, etteikö kuntia olisi kuultu.
Budjettiriihen tulokset kohtaavat kuntakentällä kuitenkin myös kritiikkiä. Vaikka kilpailukykysopimukseen liittyvän valtionosuusleikkauksen peruste eli työajan pidennys poistui syyskuussa, budjettiriihessä hallitus päätti jättää leikkauksen valtionosuuteen. Päätös vähentää kuntien valtionosuutta yli 80 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja noin 250 miljoonaa euroa vuodesta 2021 alkaen, heikentäen näin lakisääteisten peruspalvelujen rahoitusta.
Kuntataloutta ja siihen vaikuttavia päätöksiä on kuunneltava myös jatkossa herkällä korvalla. Sekä Karhunen että Reina painottavat, että kuntien taloustilannetta on oltava valmis arvioimaan uudestaan ja muutoksiin on reagoitava herkästi.
– Nyt olennaista on, miten työllisyyden edistämisessä onnistutaan, miten kuntien tulopohjaa voidaan vahvistaa ja miten tehtävien ja velvoitteiden osalta voidaan hillitä menojen kasvua, Reina sanoo.
Lisää aiheesta: Hallituksen budjettiriihestä kädenojennus kuntataloudelle
