Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Kuluttajien ostovoima historiallisessa luisussa
Inflaatio syö suomalaisten ostovoimaa vauhdilla, jollaista ei ole nähty vuosikymmeniin. Viimeksi ostovoima heikkeni yhtä voimakkaasti 1970-luvun lopulla, selviää Kuntarahoituksen suhdanne-ennusteesta. Kuva: Pixabay
Suomen talouden suurin epävarmuustekijä liittyy siihen, kuinka voimakkaasti kiihtyvä inflaatio jarruttaa kotimaista kulutuskysyntää, käy ilmi Kuntarahoituksen kesäkuun suhdanne-ennusteesta.
Suuri osa hintapaineesta kohdistuu välttämättömyyshyödykkeisiin, kuten ruokaan, polttonesteisiin ja asumiseen. Myös korkomenot ovat lähdössä reippaaseen nousuun, huomauttaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.
– Kokoaikaisten palkansaajien reaaliansiot laskivat tammi–maaliskuussa 2,7 prosenttia edellisvuodesta. Viimeksi ostovoima heikkeni yhtä voimakkaasti 1970-luvun loppupuolella.
Vesalan mukaan helpotusta villinä laukkaavaan inflaatioon saadaan vielä odottaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Vaikka energian hintapiikki alkaisikin jo pikkuhiljaa taittua, muut hinnat jatkanevat vielä jonkin aikaa nousussa. Näillä näkymin inflaatio kääntyy selvemmin laskuun vasta ensi vuoden alkupuolella.
Kuntarahoitus arvioi kesäkuun suhdanne-ennusteessaan Suomen kuluttajahintainflaatioksi 5,5 prosenttia kuluvana vuonna ja 2,5 prosenttia ensi vuonna. Bruttokansantuote puolestaan kasvaa tänä vuonna arviolta 1,5 prosenttia ja ensi vuonna puoli prosenttia.
Lähtökohdat koronakriisiä paremmat
Vaikka Suomen taloudessa onkin nyt vastatuulta, otetaan uusi kriisi vastaan koronaa paremmista lähtökohdista, Vesala toteaa.
– Rajoitusten poistuminen on luonut palvelusektorille hyvää virettä, ja myös työllisyydessä vahvistuva trendi on jatkunut. Teollisuudessa tilauskanta on edelleen niin vahva, että sen voimin teollinen tuotanto yltänee kasvuun ainakin tänä vuonna.
Kuntarahoituksen kesäkuun suhdanne-ennusteen mukaan kustannusten ja korkotason nousu varjostaa näkymiä erityisesti rakentamisessa.
Hiipuva talouskasvu ja kiihtyvä inflaatio kiristävät osaltaan myös syksyn palkkaneuvotteluja. Reaalitulojen kehitys on syvästi pakkasella, mutta stagflatorisen paineen alla myös työnantajien palkanmaksukyky kärsii, ennusteessa todetaan.
– Tilannetta mutkistavat kunta-alan jumittavat sopimusneuvottelut, jotka voivat kiihdyttää palkkavaatimuksia muissakin pöydissä. Nimellispalkkojen nousukierrettä ei kuitenkaan saisi nyt päästää laukalle, jottei inflaatiosta tule pitkäaikainen riesa, Vesala varoittaa.
Sota lisää valtiontalouden alijäämää
Kuntarahoituksen suhdanne-ennusteen mukaan Ukrainassa käytävä sota vaikuttaa myös Suomen kuntatalouteen, sillä lisämenot puolustukseen ja huoltovarmuuteen kasvattavat valtiontalouden alijäämää ja pienentävät julkisen talouden liikkumavaraa.
Nyörien kiristyminen on ilmeinen riski kunnille, jotka ovat osittain riippuvaisia valtion rahoituksesta. Samalla kuntien on varauduttava korkomenojen selvään kasvuun.
Koronapandemiassa sulkutoimet koettelivat erityisen raskaasti isoja kaupunkeja, joissa palvelualojen merkitys on muita kuntia suurempi. Myös sodan talousvaikutukset näkyvät ensi sijassa kaupungeissa.
–Vaikutus on suurin kaupungeissa, joilla on keskeinen rooli kilpailussa ulkomaisista investoinneista, työvoimasta ja turisteista, arvioi Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.
Lisäksi sote-uudistus luo riskejä kasvavien kaupunkiseutujen taloudelle ja pitkän aikavälin investointikyvylle.
– Veropohjaltaan vahvat kaupungit menettävät sote-uudistuksessa keskimääräistä enemmän omia verotuloja ja saavat tilalle valtion rahoitusta, jonka kehitysnäkymä on valtiontalouden haasteiden vuoksi kyseenalainen.
