Kuntarahoitus: Talouden todellisuus on arvioita karumpi – Kuntien on kyettävä nopeaan reagointiin
Kuntarahoituksen suhdanne-ennusteesta vastaa yhtiön pääekonomisti Timo Vesala. Hän kertoo, että viimeisimmät inflaatioluvut ylittivät jälleen odotukset.
Kustannusten nousu nakertaa Suomen talouskasvua ja iskee kipeästi myös kuntiin. Inflaatio, korkojen nousu ja soteuudistuksen korjauserät vaikuttavat kuntatalouden kehitykseen jopa enemmän kuin kunnissa on aiemmin ennakoitu, Kuntarahoituksen suhdanne-ennusteesta selviää.
Loppuvuodesta laadituissa talousarvioissaan lähes puolet kunnista, noin 140, ennakoi taloutensa kääntyvän alijäämäiseksi vuoteen 2025 mennessä.
Inflaatio ja korkotaso ovat sittemmin jatkaneet nousuaan, palkkaratkaisut nostavat kuntien kuluja, eivätkä investointitarpeetkaan juuri laske. Kuntatalouden tila heikkenee siis vielä arvioituakin enemmän, Kuntarahoitus täsmentää tiedotteessaan.
Kuntarahoitus nostaa kuluvan vuoden inflaatioennusteensa 5 prosenttiin. Vuonna 2024 yhtiö arvioi inflaation laskevan 2,3 prosenttiin.
Lainasalkkuja on suojattu
Kuntarahoituksen vuoden ensimmäisessä suhdanne-ennusteessa yhtiö huomauttaa, että yksin korkojen nousu nostaa kuntien rahoituskuluja 150–200 miljoonaa euroa vuodessa.
Vuonna 2025 kuntien arvioissa korollinen vieras pääoma kasvaa noin 22,4 miljardiin euroon, ja lainojen laskennallinen takaisinmaksuaika nousee vuoden 2022 viidestä vuodesta yhdeksään vuoteen vuonna 2025.
Korkosuojat ja pitkät viitekorot suojaavat kuntia suurimmilta korkojen nousun vaikutuksilta. Noin kaksi kolmasosaa kuntien lainasalkusta on suojattu, mikä antaa kunnille useamman vuoden aikaa sopeutua korkotason nousuun.
Korkotaso nousee nopeasti
Suomen talous painui vuoden 2022 jälkipuoliskolla tekniseen taantumaan, ja vuoden viimeisellä neljänneksellä kysyntä heikkeni laajasti, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala arvioi yhtiön vuoden ensimmäisessä suhdanne-ennusteessa.
Erityisen voimakkaasti laskivat vienti ja investoinnit.
– Venäjän hyökkäyssota seurannaisvaikutuksineen näyttäisi iskeneen Suomen talouteen pahemmin kuin muihin euromaihin keskimäärin. Nettoviennin heikko kehitys sekä elinkustannusten ja korkojen nousu ovat nakertaneet kasvun eväitä, pääekonomisti Vesala arvioi.
Nopeasti nouseva korkotaso puree kotitalouksiin kipeästi, ja etenkin asuntokauppa ja rakentaminen pysyvät jäissä.
Laskevat energiahinnat, euroalueen ennakoitua parempi talouskehitys ja toiveet Aasian viennin vedosta piristävät Suomen taloutta.
Kuntarahoitus pitää arvionsa Suomen talouskasvusta ennallaan. Yhtiö ennustaa Suomen bruttokansantuotteen supistuvan 0,5 prosenttia vuonna 2023 ja kasvavan 1,5 prosenttia vuonna 2024.
– Viimeisimmät inflaatioluvut ylittivät jälleen odotukset. Euroopan keskuspankki saattaa joutua nostamaan korkoja selvästi enemmän kuin vielä vuoden alussa odotettiin, Vesala pohtii.
Kuntien vuosikate laskee noin miljardilla
Kuntarahoitus on laatinut painelaskelman, jossa yhtiö arvioi, miten inflaatio, korkojen nousu ja sote-uudistuksen korjauserät vaikuttavat kuntatalouden kehitykseen.
– Vielä kuluvan vuoden aikana kuntataloutta suojaavat sote-uudistuksesta koituvat, viiveellä maksettavat verohännät, mutta vuodesta 2024 kuntatalous kääntyy selvästi heikommaksi, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio sanoo.
Painelaskelmassa kuntien talous heikkenee selvästi talousarvioita enemmän. Kuntien vuosikate laskee noin miljardilla eurolla, ja lainaa on otettava noin kaksi ja puoli miljardia euroa arvioitua enemmän vuoteen 2025 mennessä. Taloutta vahvistavia toimia tai lisärahoitusta kaivataan kipeästi.
– Kuntien on vaikea vyöryttää kustannuspainetta eteenpäin, joten korkean inflaation olosuhteissa kulukuri on normaaliakin tärkeämmässä roolissa. Käynnissä on paljon pitkäkestoisia hankkeita, mutta erityisesti uusia investointeja on harkittava tarkkaan, ja taloutta tulee vahvistaa määrätietoisesti. Koulutuksesta ei kuitenkaan soisi leikattavan, eli keinot ovat aika vähissä, Kallio miettii yhtiön tiedotteessa.
– Isossa osassa kuntia on paineita veronkorotuksiin vuonna 2024, kun kunnat saavat hyvinvointialueuudistuksen jälkeen taas tehdä muutoksia veroprosenttiinsa.
Kuntien on kyettävä nopeaan reagointiin
Verokehitys voi yllättää myös positiivisesti, mutta siihen liittyy vahva suhdanneriski, Kuntarahoituksen ennusteessa arvioidaan.
Kun kunnat olivat vuoden 2022 lopussa noin miljardi euroa ylijäämäisiä, tämä nollaantuu talousarvioissa vuoteen 2025 mennessä.
Samaan aikaan kuntien investointitarpeet säilyvät ennallaan yli neljän miljardin vuositasolla.
Taloustilanteen muutokset jatkunevat vaikeasti ennakoitavina vähintään vuosien 2023 ja 2024 ajan.
Kuntarahoituksen suhdanne-ennusteessa painotetaan, että kuntien on kyettävä nopeaan reagointiin taloustilanteen muutoksissa. Korkean inflaation olosuhteissa kulukuri on entistäkin tärkeämmässä roolissa. Investoinnit on kohdistettava toimintaa kehittäviin ja taloutta vahvistaviin hankkeisiin, Kuntarahoitus linjaa.
Monissa kunnissa tulee olemaan painetta uusille veronkorotuksille vuonna 2024, kun kunnat saavat hyvinvointialueuudistuksen jälkeen taas tehdä muutoksia veroprosentteihinsa.
Lisäksi Kuntarahoituksen ennusteessa nähdään, että kuntien kyky vastata kulukehitykseen tulojen ja hinnoittelun kautta on rajallinen, koska maksukorotuksia on hankalaa ja hidasta viedä päätöksenteosta läpi.
Lue myös:
