Kuntatalous ajautui kriisiin: Kaksi kolmesta kunnasta teki negatiivisen tuloksen
Kuva: Pixabay
Kuntatalous näyttää vuoden 2018 tilinpäätösarvioiden valossa hälyttävän synkältä, Kuntaliitto arvioi.
Tulos painui vuonna 2018 negatiiviseksi 196:ssa eli peräti noin kahdessa kolmasosassa kunnista, kun vuotta aiemmin miinusmerkkisiä tuloksia oli 55 kunnassa.
Tilinpäätösarviot kertovat, että verotulot ja valtionosuudet tippuivat vuonna 2018. Samaan aikaan kuntien ja kuntayhtymien menot kasvoivat yli 3 prosenttia. Valtaosa menojen kasvusta tulee materiaalien ja palvelujen ostoista. Henkilöstömenot kasvoivat varsin maltillisesti.
Kiky kuritti koviten
Isoin yksittäinen tekijä kuntatalouden heikentymisessä on kilpailukykysopimus (kiky). Sen negatiivinen vaikutus on arviolta 115 miljoonaa. Lähes puolet kikyn vaikutuksista ei kompensoidu, Kuntaliitto muistuttaa. Näitä vaikutuksia ovat palkansaajien vakuutusmaksut, palkkojen nollakorotukset, lomarahojken leikkaus sekä työajan pidennys.
– Vaikka tällä hallituskaudella tavoiteltiin kuntatalouden vahvistamista, niin todellisuudessa kuntien tehtävät ovat olleet yhä voimakkaassa myllerryksessä ja rahoitusta on vähennetty, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina muistuttaa, että hyvin iso osa talouden muutoksesta verotulopohjan vuotamisen osalta kytkeytyy kikyn hyvin moniulotteisiin vaikutuksiin kuntatalouteen
– On tuntuma, että on kikyä on maksatettu kuntatalouden kustannuksella, Reina arvioi Kuntaliiton tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
Valtiovarainministeriö voisi vähintään laskea kikyn todellisen vaikutuksen, Reina muistuttaa. Toistaiseksi tätä ei ole ministeriössä luvattu tehdä, vaan kikyn vaikutukset lasketaan ennakkoarvioinnin mukaan.
– Se olisi hyödyllistä materiaalia myös seuraavalle hallitukselle siitä, miten kiky on on syönyt kuntataloutta. Voisi olla järkevää laskea jälkeenpäin, kun nyt on laskettu etukäteen vaikutuksia, Reina sanoi.
Syömävelan ottajien määrä pomppasi
Kuntien ja kuntayhtymien velka kasvoi viime vuonna miljardilla eurolla. Kuntien velkataakka kasvoi reilut kolme prosenttia, mutta kuntayhtymien velka kiri lukuisten sairaalahankkeiden vuoksi yli 11 prosenttia. Yhteensä kuntatalouden velka on asettumassa noin 19,4 miljardiin euroon, mikä pitää velkaantumisen ennallaan suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Syömävelkaan jouduttiin turvautumaan jopa 38 kunnassa, kun vuotta aiemmin vuosikate oli pakkasella vain neljässä kunnassa.
Karhusen mukaan julkisuudessakin esitetty väite kuntien heikkoudesta ja liian vähästä osaamisesta ei pidä paikkaansan
Karhunen katsoo, että kunnilla itsellään on avaimet kuntatalouden kriisin ratkaisuun.
– Valtion puolella ei selkeästi ymmärretä, miten kuntatalouden kriisi ratkaistaan. Kunnissa haetaan koko ajan ratkaisuja, valtion tulee nyt luottaa kuntiin ja antaa niille mahdollisuus kehittyä.
Karhunen muistuttaa, että kuntatalouden heikkenvä trendi on ollut tiedossa. Samoin valtion toimet kuntataloutta kohtaan ovat olleet tiedossa.
– Hallitusohjelman tavoite oli säästää miljardin euron verran kuntien tehtävistä. Niitä odotellaan vielä kovasti. Trendi tuntuu olevan toisenlainen.
Timo Reina näkee luvuissa patoutunutta tarvetta korottaa tuloveroa.
– On lähes vääjäämätön seuraus tilanteesta, että ensi syksynä nähdään tuloverojen korotuksia.
Keskiarvojen takaa löytyy kahtiajakautunut kuntakenttä
Kuntien taloudellinen tulos eriytyi viime vuonna voimakkaasti. Helsinki, Espoo, Vantaa jauhavat hyvää tulosta. Moni muu iso kaupunki, kuten Tampere, Turku, Oulu, Kouvola ja Rovaniemi tekivät heikon tuloksen. Näiden ääripäiden väliin jää muu kuntakenttä.
– Tilanne on hyvin poikkeuksellinen. Heikko tulos on aina monen eri tekijän summa. Isoilla kaupungeilla huonon tuloksen selittää pääosin heikko verokehitys. Pienissä kuntakokoluokissa tulokseen vaikuttavat raskaat valtionosuusleikkaukset, Kuntaliiton kuntatalousyksikön johtaja Ilari Soosalu toteaa.
Lisää aiheesta:
Neljä syytä, joiden takia kiky ei auttanutkaan kuntataloutta
Tilanne on hirveä, Siilinjärvellä on useita homekouluja, päiväkoteja, terveyskeskus, kunnanvirastotalo jo käyttökiellossa. Investointien määrä nousee pitkästi yli 100 milj. vaikka hitaasti väistötiloja hyödyntäin toimitaan.
Vai pitäisi tässä vielä lisää Kikytttää, kuten Sipilä sanoi?
Kiky(kin) voi olla nyt syyllinen, mutta vuodesta 2016 vuoteen 2017 palkkasumma verohallinnon tilastojen mukaan KASVOI 2 miljardia (83,8 mrd >85,8 mrd) ja yleensä kaikki kunnankin verotettamat ansiotulot (palkat, eläkkeet, työttömyyskorvaukset, opintorahat, äitiyspäivärahat…) lisääntyivät 2,2 mrd (126,9 >>129,1 mrd).
Kuntien saamat tuloverotulot PIENENIVÄT 18,8 mrd >>> 18,5 mrd !!!!
Siis talouden hyvä kehitys varsinkin palkansaajien tuloissa ei ainakaan veroina
kunnan kukkaroihin mennyt siloin(kaan). Yhteisö- ja kiinteistöverokaan eivät juuri
tuoneet lisää.
Tuo kokonaistulokakkuhan pienenee lukuisten vähennyksien voimalla. Esimerkiksi kunnilta nappaavat veropohjaa 7-8 miljardia ’työnverotuksenkevennysvähennykset’: kunnallisverotuksen ansiotulovähennys (TVL 145§) ja työtulovähennys (TVL 125 §) suoraan pienentää veroja, näitä **palkansaajien** vähennyksiä korotetaan aina vuosittain.
Kannattaako kuntienkaan enää kehittää ja luoda työpaikkoja, jos lisääntyneet
palkat ja tulot katoavat vähennyksien myötä.?
Rafael Hellsten, veroasiantuntija