Kuntien enemmistö näyttäisi menettävän peruspalvelujen valtionosuuksia tähän vuoteen verrattuna – "Keskiarvo osuu hyvin harvoin omalle kohdalle"
Kuntaliiton erityisasiantuntija Olli Riikonen painottaa puhuvansa vasta ensihavainnoista, kun hän nostaa esiin aihetta koskevia kuntanäkökulmia. Kuva: Markus Sommers
Vuoden 2026 ennakollinen valtionosuuslaskelma julkaistiin vappuaattona ja siinä on huomioitu Tilastokeskuksen vuotta 2024 koskevat väestörakenne- ja työttömyystilastot.
Valtiovarainministeriö tiedottaa, että kuntien peruspalvelujen valtionosuus on vuonna 2026 noin 3,5 miljardia euroa.
VM:n mukaan kuntien peruspalvelujen hintaindeksin arvioidaan olevan 3,8 prosenttia vuodelle 2026. Hallitusohjelman mukainen ja yhtä prosenttiyksikköä vastaava hintajarru vähentää kuntien valtionosuutta noin 31 miljoonaa eurolla.
VM huomauttaa tiedotteessaan myös, että valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen kautta valtionosuutta lisätään noin 69 miljoonalla eurolla.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kuntaliiton erityisasiantuntija Olli Riikonen painottaa puhuvansa vasta ensihavainnoista, kun hän nostaa esiin aihetta koskevia kuntanäkökulmia.
Tilanteeseen vaikuttaa jo aiemmin tiedossa ollut valtionosuusleikkaus. Puoliväliriihessä kerrottiin valtiontalouden 75 miljoonan euron säästöstä, joka kohdistuu kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen.
Tämä leikkaus poistaa suuren osan positiivisista muutoksista valtionosuuksissa.
– 75 miljoonan euron valtionosuusleikkauksesta huolimatta VM:n peruspalvelujen valtionosuus kasvaisi noin 95 miljoonaa euroa tähän vuoteen verrattuna. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus kasvaa noin 50 miljoonaa ja veromenetysten kompensaatiot noin 30 miljoonaa.
Samalla on muistettava, että nyt puhutaan kaikista kunnista.
– Keskimäärin kuntien valtionosuudet kasvavat, mutta keskiarvo osuu hyvin harvoin omalle kohdalle.
– Kun katsotaan pelkästään peruspalvelujen valtionosuutta, niin ensitarkastelun perusteella enemmistö eli 172 kuntaa näyttäisi menettävän valtionosuuksia tähän vuoteen verrattuna, Riikonen sanoo.
Lasten määrän kehitys vaikuttaa
Väestömuutokset vaikuttavat yleensä eniten kunnan valtionosuuden mahdollisiin muutoksiin.
– Kuntakohtainen vaihtelu on kuitenkin suurta ja tärkeimpänä vaikuttajana siihen ovat väestönmuutostekijät, erityisesti 0–15-vuotiaiden lasten määrän kehitys.
– Muutamankin oppilaan muutos voi vaikuttaa merkittävästi valtionosuuteen pienissä kunnissa, joissa on esimerkiksi alle sata yläkoululaista, Kuntaliiton erityisasiantuntija Olli Riikonen sanoo.
VM:n laskelmat tarkentuvat valtion talousarviovalmistelun yhteydessä ja lopulliset laskelmat valmistuvat loppuvuodesta kaikkien määräytymistekijöiden valmistuttua.
Tämän linkin kautta pääset myös kuntakohtaisiin lukuihin: Ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2026.
Huipputapahtuma ensi viikolla
Samaan aikaan kunnissa vahvistetaan kuvaa kuntataloudesta ja sen kehityksestä. Uutta tietoa ja kuntien välistä vuorovaikutusta on luvassa ensi viikolla FCG:n talous- ja veroennustepäivät. Kyseiset päivät (6.–7.5) kokoavat kuntien talouspäättäjät yhteen ajankohtaisten vero- ja kuntatalousasioiden äärelle Helsinkiin.
Kaksipäiväisen tapahtuman aikana Olli Riikonen ja erityisasiantuntija Kyösti Värri Kuntaliitosta puhuvat lisää kuntien valtionosuuksien tulevaisuuden näkymistä.
Kuntatalousohjelmasta ja kuntien peruspalveluiden valtionosuusuudistuksesta puhuvat valtiovarainministeriön finanssineuvos Kati Jussila ja Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.
Tässä on linkki tapahtumaan: FCG:n talous- ja veroennustepäivät.
Lue myös:
