Hallitus päättää tällä viikolla ensi vuoden talousarviosta. (Kuva: Kari Långsjö)

Valtiovarainministeriön budjettiesitykseen sisältyvä 40 miljoonan euron uusi valtionosuusleikkaus on peruttava, näkee Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.

Budjettiesityksessä leikkausta perustellaan maakunta- ja sote-uudistuksen kuntien tietohallintomenoja vähentävällä vaikutuksella. Koska maakunta- ja sote-uudistus ei vaikuta vielä ensi vuonna kuntien ICT-kuluihin, ei VM:n perustelulla leikkaukselle ole pohjaa, Punakallio arvioi.

– Tälle ei ole mitään perusteita, Punakallio sanoo.

Punakallio näkee esityksen olevan yksi esimerkki siitä, kuinka valtio yrittää tasapainottaa omaa velkaantumistaan nipistämällä kuntien valtionosuuspottia pienemmäksi.

– Kunnat käyttävät tolkuttomasti työaikaa soten valmisteluun. Sinänsä kustannuspaineet ovat päinvastoin ylöspäin, Punakallio sanoo.

Samansuuntaisesti todetaan myös Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan neuvottelukunnan (Kuthanek) viime viikolla julkistamassa muistiossa. Kuthanekin puheenjohtaja on kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, kesk., ja siinä ovat Kuntaliiton ja VM:n lisäksi edustettuina opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö.

”Päinvastoin kunnat panostavat sote-uudistukseen ja kehittävät palvelujaan edelleen. Leikkaus on myös vastoin valtionosuusjärjestelmän peruslogiikkaa, johon kuuluva vuosittainen kustannustenjaon tarkistus ottaa automaattisesti huomioon mahdollisen kustannusten vähennyksen valtionosuuksien mitoituksessa”, muistiossa todetaan.

Kuntien kustannusten mahdollinen hiipuminen kyllä näkyy kustannustenjaon vuosittaisessa tarkistuksessa ja silloin valtionosuuksiakin on mahdollista tarkastaa alaspäin – ja on tarkastettukin, Punakallio muistuttaa.

Punakallio myös muistuttaa, että vaikka kuntatalous onkin jonkin verran kohentunut, vyötä tulisi pitää tiukalla. Talouskasvusta huolimatta valtion velkaantuminen näyttää jatkuvan.

– Pitäisi tehdä vain sinnikkäästi vielä menojen karsintaa. Varsinkin kun tulossa on varmasti jonkinlaista lisäveronkevennystä, se kasvattaa velkaantumista aina vaan ja suuremmaksi.

Myös Kuthanekin muistiossa korostetaan säästötoimien jatkamisen tärkeyttä. Kuntaliiton taannoisen kyselyn mukaan hallituksen esittämät säästötoimet eivät ole purreet kunnissa toivotusti.

Muistiossa kiinnitetään huomiota edellä mainitun ICT-VOS-vähennysestityksen kaltaisiin esityksiin, joissa valtionosuusleikkauksia perustellaan oletuksilla.

”Osa leikkauksista on hyvin ongelmallisia, sillä ne pohjautuvat vain laskennallisiin arvioihin kuntien menosäästöistä ja arvauksiin kuntien sote- ja maakuntauudistuksen tuoman tehtäväkentän muutosten vaikutuksista kuntien kustannuskehitykseen vuonna 2018.

Kyseenalaisimpia leikkauksia ovat vuosityöajan pidennykseen perustuva kiky-vähennys, päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistuksen säästöarvioihin perustuva vos-leikkaus sekä leikkaus sote-ICT-menojen arvioidun säästön perusteella”, muistiossa todetaan.

Paineita aiheuttaa kunnissa myös alimitoitettu korvaus maahanmuuttajien kotouttamiskustannuksista. Maahanmuuttajien kotouttamisen laskennallisten korvausten taso määriteltiin vuonna 1993, minkä jälkeen niitä on korotettu vain kaksi kertaa. Kuntien sosiaalitoimen kustannukset ovat vuosina 1993–2016 nousseet kuitenkin 78,1 %.

”Jotta korvaustaso vastaisi vuoden 1993 jälkeen tapahtunutta kustannusten nousua sosiaalitoimessa, tulisi laskennallisten korvausten olla 7 vuotta täyttäneillä 3 384 euroa vuodessa nykyisen 2 300 euron korvauksen sijaan”, Kuntaliitto muistuttaa.

Hallituksen ensi vuoden budjettiriihi alkoi tänään ja jatkuu huomiseen.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
0
JAKOA
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*