Kuntien talouskuri puree - vain 47 kuntaa nostaa veroprosenttiaan
Kunnallisveroprosenttiaan korottaa vuodelle 2017 vain 47 kuntaa. Veroprosentti laskee kaikkiaan 14 kunnassa.
– Kuntien päätökset kertovat siitä, että kunnat tekevät veropäätöksensä harkiten, taloudellisen toimintaympäristön huomioiden, jolloin prosentit voivat liikkua kumpaankin suuntaan. Tämänkään vuoksi ei ole perusteita rajoittaa kuntien veroprosentteja, kuten sote- ja maakuntauudistuksessa on kaavailtu, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina kommentoi.
Suurimmissa kaupungeissa eli Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella, Oulussa ja Turussa veroprosentti ei muuttunut.
Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on ensi vuonna 19,91, mikä merkitsee 0,05 prosenttiyksikön kasvua tästä vuodesta. Tuloveroprosenttien muutokset vaikuttavat kuntien verotuloihin lisäävästi 45 miljoonaa euroa.
Veroprosentti laskee 81 000 suomalaisella
Veroprosenttiaan laskeneissa 14 kunnassa asuu 81 000 suomalaista. Viimeksi näin suuri määrä kuntia laski veroprosenttiaan vuonna 2000, silloin laskijoita oli 15 kappaletta. Veroprosenttia laskettiin joko 0,25 tai 0,50 prosenttiyksikköä.
– Suurin osa veroprosenttiaan laskeneista on pieniä kuntia, joissa on jo pitkään tehty talouden tasapainottamistyötä menoleikkauksilla ja aiemmilla veronkorotuksilla. Nyt korkeaa tuloveroprosenttia halutaan laskea, kun talouskuri on tuottanut tulosta, pääekonomisti Minna Punakallio analysoi.
Veroprosenttia korottaneissa 47 kunnassa asuu noin 580 000 suomalaista. Suurimmat kunnat, jotka korottivat veroprosenttiaan, olivat Hämeenlinna, Mikkeli, Kotka, Kokkola, Nokia ja Kaarina. Tyypillisin korotus on 0,5 prosenttiyksikköä. Suurin korotus on 1,00 prosenttiyksikköä, joka tehtiin yhteensä 7 kunnassa.
– Korotukset johtuvat siitä, että kunnan tulot eivät riitä menoihin. Tähän on useita syitä, kuten verotulojen heikko kehitys, raskas palveluverkko, nopeasti kasvaneet kustannuserät esimerkiksi erikoissairaanhoidossa ja pitkäaikaistyöttömyydessä sekä asukasluvun pienentyminen, Punakallio toteaa.
Verotuksen kuntakohtaiset erot kapenivat
Korkeimmat Manner-Suomen kunnallisveroprosentit ovat ensi vuonna Savonlinnassa ja Jämijärvellä, 22,50 prosenttia ja alhaisin Kauniaisissa, 17,00 prosenttia. Ero korkeimman ja alhaisimman veroprosentin välillä kapenee 5,50 prosenttiyksikköön aiemmasta 6,00 prosenttiyksiköstä.
– Kuntalaiselle 5,50 prosenttiyksikköä merkitsee suurta eroa maksetuissa kunnallisveroissa. Palkansaaja, joka tienaa 3 000 euroa kuukaudessa, maksaa vuodessa 1688 euroa enemmän veroja siinä kunnassa, jossa on korkein kunnallisveroprosentti kuin alimman kunnallisveroprosentin kunnassa, kuntatalousasioiden johtaja Ilari Soosalu kuvaa eroa.
Lakimuutos nostanut runsaasti kiinteistöveroja
Kiinteistöverolakiin tehtyjen veroprosenttien alarajojen korotusten johdosta 122 kunnassa jouduttiin nostamaan kiinteistöveroprosenttia.
Yleinen, vakituisen asuinrakennuksen tai muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti nousee yhteensä 145 kunnassa.
Kiinteistöveroprosenttien korotukset lisäävät kuntien verotuloja yhteensä 97 miljoonaa euroa.
– Kiinteistöverotus on korotuksista huolimatta kansainvälisesti vertailtuna tällä hetkellä alhainen. Kiinteistöverojen yhteenlaskettu tuotto on ensi vuonna arviolta 1,78 miljardia euroa, kehittämispäällikkö Jukka Hakola sanoo.
Yleisen kiinteistöveroprosentin keskimääräinen veroprosentti nousee nykyisestä 1,00 prosentista ensi vuodelle 1,06 prosenttiin. Se merkitsee 61,7 miljoonan lisäystä verotuloihin.
Vakituisten asuinrakennusten veroprosentit nousevat 0,47 prosentista ensi vuonna 0,49 prosenttiin. Tämä merkitsee 27,4 miljoonan euron lisäystä verotuloihin.
Katso veroprosentit Suomen kartalle visalisoituna
Timo Reina kommentoi veroprosentteja Kunta.tv:n haastattelussa:
Kuntakohtaiset tiedot excel-taulukkoina
Kuntien veroprosentteja voi vertailla datavisualisoinnissa (kartta ei toimi Internet Explorer -selaimella):
www.kunnat.net/kuntanavigaattori
Hämeenlinna kiristää, Orivesi keventää
Kun perustuslaissa säädetty verotusoikeus, itsehallinto ja rahoitus — järjestäjä, rahoittaja, tuottajan perustuslaillinen status — on sosiaali- ja terveyspalveluista (sote) 18 sote-sairaanhoitopiirin kuntayhtymillä (PeL 121 § neljäs momentti) — jäsenkunnilla (PeL 121 § ensimmäinen momentti), niin kokonaisveroaste ei nouse.
— On mahdollista saavuttaa jo vuoteen 2021 mennessä kuntatalouden budjettiin 2—2,6 miljardin euron säästö. Palvelutasoon ei tarvitse puuttua. Jopa 3,3 miljardin euron säästö, heti kun 18 sote-sairaanhoitopiirit toimivat nykyisin tunnetun kustannustehokkaimman tuottavuudella. Palvelutasoon ei tarvitse puuttua. Aalto-yliopiston selvitys.
Sen sijaan nykyisen maan hallituksen malli on erittäin ongelmallinen monilla eri tavoilla. Palvelutasoon puututaan eikä julkisen talouden vaje eikä kestävyysvaje eivät tule kuntoon. Sen sijaan nykyinenkin sote-sairaanhoitopiirien kustannustehokkuus menetetään esimerkiksi suurempina hallinnon kuluina ja hoitoketjujen pirstaloitumisena.
Lisäksi tulee muita lisäkustannuksi, kuten lainojen hankinnan kalleus sekä todennäköinen luottoluokitusten lasku.
_
Etelä-Saimaa verkossa 29.10.2016:
Eksotesta pitää oppia