Kuva: Ville Miettinen

Hallitus päätti budjettiriihen yhteydessä, että kuntien ensi vuoden valtionosuuksien maksatusta aikaistetaan niin, että kunnille tulee kertaluonteinen 237 miljoonan euron valtionosuuksien lisäys ensi vuodelta tälle vuodelle.

Hallituksen mukaan lisäyksessä on kyse kiky-sopimuksen lomarahaleikkauksiin liittyvästä kompensaatiosta.

– Maksatuksen aikaistuksella helpotetaan kuntien erittäin haastavaa taloustilannetta vuonna 2019, valtiovarainministeriön tiedotteessa todetaan

Tälle vuodelle siirettävä 237 miljooonan euron summa tarkoittaa samalla, että vuodelle 2020 valtionosuuksia on luvassa tuon verran vähemmän.

Kyseessä on erä, joka saadaan vuosina 2019-2022 toteutuvien ja kikystä johtuvien kaksinkertaisten valtionosuusleikkauksien summana. Ilman kunnille maksettavaa 237 miljoonan euron kompensaatiota valtionosuutta olisi leikattu tuplasti kikyn takia, taustoitti Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Twitterissä keskiviikkona.

Kuntien taloussuunnittelua on sotkenut myös verokertymäennusteen arvioitu satojen miljoonien eurojen aleneminen. Tämän vuoden kertymän arvioidaan painuvan 600-700 miljoonaa euroa aiemmin arvioitua alemmas.

Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero, sd., muistuttaa, että verokertymän ennusteen heikkenemä ei tarkoita, että tämän vuoden verotuloja jäisi saamatta, vaan näitä tuloja siirtyy ensi vuodelle.

– Tämä yhdessä haastavan taloustilanteen kanssa on taustalla valtionosuuksien maksatuksen aikaistamisessa. Kuntien on tämän päätöksen ja ensi vuodelle päätettyjen valtionosuuksien vuoksi helpompi ennakoida toimintaansa ja talouttaan, Paatero uskoo.

Porvoon talousjohtaja Henrik Rainio kiitteli Twitterissä valtionosuuksien aikaistamista fiksuksi päätökseksi.

Ministerin mukaan kuntien kannalta suuri haaste on edelleen epävarmuus siitä, mikä on tämän vuoden kunnallisveron kertymä ja mille kunnallisveron tasolle ensi vuoden budjetit rakennetaan.

– Epävarmuuden pienentämiseksi onkin tärkeää, että Verohallinto tiedottaa kunnille ja muille veronsaajille säännöllisesti verokertymien kehityksestä ja muista mahdollisista uusista tiedoista verokertymiä koskien. Nyt tehtävillä toimenpiteillä on tarkoitus vahvistaa kuntien taloutta ja varmistaa osaltaan, ettei yksikään kunta jaksotuksen muutoksen aiheuttaman tilapäisen alijäämän vuoksi joudu esimerkiksi kriisikuntamenettelyyn, Paatero sanoi VM:n tiedotteessa.

Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi muistutti, että aikaistettu vos-maksatus on pois ensi vuoden rahoista.

Budjettiriihessä linjattiin hallitusohjelman ja julkisen talouden suunnitelman mukaisesti, että ensi vuonna kuntien valtionosuuksiin palautetaan niistä aiemmin tehdyt leikkaukset. Tämä tarkoittaa noin 1,1 miljardia euroa enemmän valtionosuuksia vuonna 2020 verrattuna vuoteen 2019 – ja tästä summasta siis 237 miljoonaa maksetaan jo vuoden 2019 lopulla.

Valtionosuussummaa ensi vuodelle kasvattaa mm. kiky-leikkausten pienentyminen lomarahaleikkausten päättymisen takia. Tämän osuu 1,1 miljardin euron lisäyksestä on 285 miljoonaa euroa.

– Työajan puidennyksestä johtuva leikkaus -234 miljoonaa euroa kuitenkin jää pysyväksi vos-leikkaukseksi, Kuntaliiton Sanna Lehtonen huomauttaa yhteenvedossaan siitä, mistä valtionosuuksien 1,1 miljardin euron kasvu ensi vuonna koostuu.

Tämä on herättänyt ihmetystä kuntakentällä.

– Se on erikoista, että työajanpidennyksen arvioitu säästö jää leikkauksena voimaan, koska mikään kunta ei ole sitä pystynyt säästämään. Ei se ole mahdollista, koska kunta ei ole autotehdas. Leikkausta pitäisi kohtuullistaa, Juuan kunnanjohtaja Markus Hirvonen kommentoi Twitterissä.

Juttua päivitetty 19.9. klo 10.00: lisätty täsmennyksiä valtionosuuksien aikaistamisesta sekä ensi vuoden valtionosuuspotin koostumuksesta.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*