Kuntien toimintakulut kasvoivat 2,1 prosenttia tammi-maaliskuussa 2020 – Kuntayhtymien alkuvuosi "katastrofi"
Koronakriisin talousvaikutus osuu kipeästi sote-kuntayhtymiin. (Kuva: Ville Miettinen)
Tilastokeskuksen kuntatalous neljännesvuosittain -tilaston mukaan Manner-Suomen kuntien ulkoiset toimintakulut kasvoivat vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä 2,1 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta.
Manner-Suomen kunnilla oli ulkoisia toimintakuluja 9,5 miljardia euroa. Ulkoisia toimintatuottoja oli 1,6 miljardia euroa. Ulkoiset toimintatuotot kasvoivat 1,1 prosenttia.
Kuntien verotulot kasvoivat 1,3 prosenttia vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä vertailuvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Verotuloja oli 6,2 miljardia euroa. Valtionosuudet kasvoivat 10,9 prosenttia 2,5 miljardiin euroon. Näistä kahdesta erästä koostuva verorahoitus oli asukasta kohden 1 585 euroa. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate parani hieman vuoden takaisesta.
Investointimenoja Manner-Suomen kunnilla oli tammi-maaliskuussa yhteensä 0,6 miljardia euroa. Kasvua edellisvuoden tammi-maaliskuusta oli 7,6 prosenttia. Maaliskuun lopussa kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli 19,1 miljardia euroa, eli 3 481 euroa asukasta kohden. Lainakanta kasvoi 3,8 prosenttia joulukuun lopun tilanteesta.
Kuntayhtymät investoivat tammi-maaliskuussa 0,3 miljardilla eurolla. Investointimenot kasvoivat 16,9 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Lainakanta oli maaliskuun lopussa 4,8 miljardia euroa. Kasvu vuodenvaihteesta oli 2,9 prosenttia.
Kuntayhtymien ulkoiset toimintakulut olivat vuoden 2020 tammi-maaliskuussa 3,8 miljardia euroa, 2,5 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Ulkoiset toimintatuotot vähenivät 0,4 prosenttia 4,1 miljardiin euroon.
Tilastokeskus keräsi tilastoa varten tietoja Manner-Suomen 80 kunnalta ja 69 kuntayhtymältä. Kuntatalous neljännesvuosittain -tilasto on 1.–3. neljänneksellä otostutkimus, joka kuvaa Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien talouden kehitystä neljännesvuosittain. Neljännen neljänneksen tilastojulkistusta varten tiedot kerätään kaikilta Manner-Suomen kunnilta ja kuntayhtymiltä.
Odotettuja lukuja
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio pitää Tilastokeskuksen julkaisemia lukuja varsin odotetun kaltaisina.
– Koronan vaikutus näkyy kuntien ja kuntayhtymien kehityksessä juuri odotetulla tavalla, Punakallio sanoo.
Hän toteaa, että vertailuajankohtana eli vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä verot olivat normaalia matalammalla tasolla tulorekisteriongelmien vuoksi.
– Nyt verot ovat kasvaneet vain reilun prosentin vauhtia, mikä kuvastaa hyvin verotulojen erittäin vaimeaa kehitystä alkuvuonna, kun lomautukset ja pienentynyt työvoimantarve ovat pienentäneet tulojen kasvukerrointa.
Myös kuntien valtionosuudet ovat kasvaneet reippaasti, kun tällä hallituskaudella on poistettu aikaisempia valtionosuusleikkauksia ja normaalit indeksi- ja muut lakisääteiset tarkistukset on toteutettu.
– Hallituskauden alussa on käynnistetty myös erilaisia valtionavustuksilla rahoitettuja tulevaisuusinvestointeja.
Kuntien investointitaso ja velkaantuminen pysyivät korkealla, viime vuosien kaltaisella tasolla. Kuntien ja kuntayhtymien poistotaso korkean investointitason vuoksi on varsin kova, Minna Punakallio sanoo.
Koronan vaikutus kasvaa toisella vuosineljänneksellä
Loogista koronakevään muuhun kehitykseen peilaten on Minna Punakallion mukaan myös se, että kuntien ja kuntayhtymisen menojen kasvu on vuoden 2019 alkuun verrattuna maltillista.
– Monia kuntien toimintoja on pistetty maaliskuussa kiinni. Tämä ei sulje pois sitä, että jotkut pienemmät menoerät, kuten kotipalvelu ja lastensuojelu, ovat voineet kasvaa reippaastikin.
– Voimakkaimmat kuntavaikutukset koronasta tulevat kuitenkin ajoittumaan kuluvan vuoden toiselle vuosineljännekselle. Kuntien palkkaratkaisu on vielä auki, joten alkuvuodelle ei ole tullut uusia yleiskorotuksia. Tästä kaikesta huolimatta menojen kasvu oli kuitenkin noin 2 prosenttia, mikä on verojen kasvua nopeampi kasvu.
Vaikka kuntien vuosikate parani hieman niin tilikauden tuloksella mitattuna (muutos-% viime vuoden vastaavasta ajankohdasta -10,9) kuntien alkuvuoden tilanne ei näytä hyvältä, Minna Punakallio sanoo.
– Tätä tietenkin jo odotettiin. Luvuissa näkyy kaikkien edellä mainittujen tekijöiden summauksena se, että kuntien tulopohja, erityisesti verot, kehittyi vaimeasti. Valtionosuuksien kasvu ei ole kunnille aitoa tulonlisäystä, vaan niiden kasvun taustalla on kustannusten nousu esimerkiksi laajenevien tehtävien vuoksi.
Kuntayhtymille alkuvuosi ”katastrofi”
Koronapandemian vaikutus näkyy selvästi kuntayhtymien luvuissa. Minna Punakallio muistuttaa, että kuntayhtymistä merkittävä osa on sairaanhoitopiirejä, joiden tuotot ovat vähentyneet, kun kiireetöntä hoitoa on koronakeväänä siirretty STM:n ohjeistuksen mukaisesti eteenpäin ja laskutettavat toimet ovat vähentyneet.
Kuntayhtymien menot kasvoivat 2,5 %, vaikka kiireetöntä hoitoa on siirretty myöhemmäksi. Osittain kustannuksia ovat kasvattaneet koronan lisäkustannukset varautumisesta, testaamisesta ja sairaalahoidosta.
Kuntayhtymien tilikauden tulos tammi-maaliskuussa heikkeni 55,4 % edelliseen vuoteen verrattuna ja lainakanta kasvoi 22,2 %.
– Kuntayhtymien alkuvuosi on taloudellisessa mielessä katastrofi, Minna Punakallio sanoo.
– Niiden joukossa on monenlaisia kuntayhtymiä ja sairaanhoitopiirejä, mutta monissa kuntayhtymissä tullaan näkemään lähivuosina runsaasti sopeutustoimia, joilla hillitään menojen kasvua. Myös kuntayhtymillä on voimassa alijäämien kattamisvelvollisuus.
