Kuntien tonttikauppa kohmeessa syrjäseuduilla

Muuttotappio, työttömyys ja lama ovat napanneet kuntien tonttikaupan tiukkaan kuristukseen Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tonttikauppa käy vain, jos kohde sijaitsee lähellä palveluita, järven rannalla ja helposti rakennettavalla paikalla. Aina tosin sekään ei auta.

Maakuntakeskuksien liepeillä kauppa tosin käy jollain tapaa, mutta mitä kauemmaksi palveluista mennään, niin sitä heikommin kauppa käy. Tämä näkyy niin kunta- kuin maakuntarajojen sisällä.

– Yksi ainoa varaus omakotitontista on tälle vuodelle ja samanlainen oli tilanne viime vuonna. Kyllä taloustilanne näkyy tonttikaupassa, kiteyttää Kiteen kaupungin tekninen johtaja Antti Asikainen tonttikauppatilanteen.

– Rakennusluvat ovat keskittyneet loma-asuntopuolelle. Omakotitaloja ei juurikaan nyt rakenneta, Asikainen jatkaa.

Tonttien ale-kauppa ei ole Antti Asikaisen mielestä ratkaisu rakentamisinnon herättämiseen. Edes järvenrantatontit eivät käy kaupaksi, jos palveluiden ääreen on liikaa matkaa.

– Tonttitarjontaa on löydyttävä entistä enemmän tästä keskustan läheisyydestä palvelujen äärestä. Meillä on tällä hetkellä tontteja myytävänä tuolta kymmenen kilometrin keskustasta olevalta kylällä, eikä niillä kysyntää ole, Asikainen myöntää.

Muuttotappio puree kovaa

Sallan kunnassa oli vielä 1960-luvulla 12000 asukasta, mutta tänä päivänä enää vajaat 4000. Tämä näkyy kunnan maakaupassa.

– Sallassa tehdään vuositasolla alle viisi omakotikauppaa hyvinäkin aikoina. Täällä on niin paljon tyhjillään olevia omakotitaloja, ettei ole tarvetta juuri uutta rakentaa. Ympärivuotiseen käyttöön tulevista vapaa-ajan asuntojen tonteista on kauppaa tehty enemmän, mutta sielläkin on ollut nyt hiljaisempaa, Sallan rakennustarkastaja Erkki Yrjänheikki.

Sallan ilman asukkaita jääneistä yli 600 omakotitalosta noin 10–20 prosenttia on ympärivuotisina vapaa-ajan asuntoina. Lähes saman verran on hylättyjä taloja.

– Puhutaan, että kiinteistöillä on nolla-arvo, mutta täällä on jo aikaa sitten se piste ylitetty. Meillä osa omakotitaloista on jo miinusarvossa. Kun metsätiloista tehdään kauppaa, niin ostaja haluaisi monta kertaa jättää hylätyt kiinteistöt myyjälle. Ränsistynyt talo on metsäkaupassa vain kuluerä, Yrjänheikki toteaa.

Naapurissa Posion kunnalla on tontteja kaupan rinnetontteja Kirintövaarassa ja järvenrantatontteja kunnan keskustassa. Kauniit maisematkaan eivät tontteja kaupaksi saa.

– Aika hiljaista on tonttikaupan osalta ollut. Enemmän on kysyntää valmiista kohteista, sillä rakentaminen maksaa, toteaa tontteja markkinoivasta LKV Posiosta Susanna Poropudas.

Mäntyharjulla hiljaista

Mäntyharjun kunta on antanut omakotitonttiensa myynnin Aitoasunnot / Palhomaa Oy LKV:lle. Kiinteistövälittäjä Antti Mustonen myöntää tonttikaupan olevan lähes täysin pysähdyksissä.

– Asuntokauppa on jo pikku hiljaa viriämässä, mutta tonttikauppa on hiljaista. Tasan yksi tontti on tänä vuonna myyty. Yleinen varovaisuus leimaa kaupankäyntiä tällä hetkellä, Mustonen arvioi.

Kokenut kiinteistövälittäjä uskoo tonttikaupankin taas viriävän, kunhan taloustilanne paranee.

– Vuoden sisällä luulisin myös tonttikaupan piristyvän. Tontteja hankkivat nimenomaan nuoret parit ja heille on haasteellisinta rahoituksen järjestäminen. Puhutaan kuitenkin 200 – 250 000 euron projektista, kun omakotitaloa tänä päivänä lähdetään rakentamaan, Antti Mustonen toteaa.

Kun ostajia on vähän, niin osa tonteista jää väkisellä odottamaan aikaa parempaa. Palveluiden, olosuhteiden ja hinnan pitää olla kohdallaan, kun hiljaisilla markkinoilla ostopäätöstä tehdään.

– Helposti rakennettavat rinnetontit soramaalla ja lähellä järven rantaa kiinnostavat. Notkotontit, jotka vaativat paljon pohjatöitä jäävät ilman ostajia, arvioi kiinteistöneuvos Antti Mustonen.

Paltamossa parempaa

Paltamon kunta on tehnyt tänä vuonna kauppaa Oulujärven rannalle nousevan Luhtaniemen alueen tonteista. Keskustaan on matkaa alle pari kilometriä ja vieressä on yksi Suomen kauneimmaksi nimetyistä golfkentistä.

– Meillä on tässä kaikkiaan 9 omarantaista tonttia ja ainakin ne uskon tämän vuoden aikana menevän. Kaupat on tehty tänä vuonna neljästä tontista ja kyselyjä on ollut paljon, projektipäällikkö Kari Heikkinen kertoo.

Heikkinen tunnustaa, että Luhtaniemen alue on tavallista houkuttelevampi kohde. Oma ranta, mittava rakennusoikeus (250 + 100 rantatonteilla, muilla 350+100) ovat tuoneet runsaasti yhteydenottoja.

– Omakotitalo järven rannassa on se suomalaisen haave. Golfkentän läheisyys on taas näkynyt siinä, että etenkin Oulun suunnasta on ollut kiinnostusta tontteja kohtaan. Aika hiljaista täällä Paltamon ja Kajaanin suunnalla on tonttikauppa muuten ollut. Ihmiset ovat todella varovaisia. Vaikka kiinnostusta uuden rakentamiseen olisi, niin vanhasta pitäisi päästä eroon ensin, Kari Heikkinen toteaa.