Kuntien työllisyyskokeiluissa on saatu yksilöllinen apu työttömille – Pirkanmaan kokeilussa aktivointiaste noussut nopeasti

Henkilökohtaisia kohtaamisia ja suunnitelmia asiakkaan tarpeen mukaan, palveluja saatavilla useista erilaisista toimipisteistä – yksilöllistä apua työllistymään pyrkivälle.

Tampereen seudun työllisyyskokeilussa on nopeasti päästy lähelle sitä, mitä työllisyyspolitiikassa tulisi tavoitella vaikeasti työllistyvien aktivoimisessa.

Elokuussa alkaneen kokeilun kohderyhmän muodostavat työttömät työnhakijat, joiden työttömyysetuus on Kelasta haettava työmarkkinatuki tai peruspäiväraha. Työllisyyskokeiluun siirtyi 20 640 asiakasta, joista työttömiä oli 16 090. Marraskuun lopussa kokeilun piirissä oli 22 734 asiakasta, joista työttömiä oli 14 263. Kokeilun piirissä olevien asiakkaiden määrä on siis noussut 10,1 % ja samalla aikajänteellä työttömien määrä työllisyyskokeilussa on laskenut 11,4 %.

Työttömien lisäksi mukana luvuissa on esimerkiksi asiakkaita, jotka ovat työllistämistä edistävissä palveluissa, esimerkiksi työkokeiluissa, sekä työvoiman ulkopuolella, esimerkiksi kuntoutustuella, olevat.

Kokeilussa mukana ovat Tampereen kaupunki, Kangasalan kunta, Lempäälän kunta, Nokian kaupunki, Oriveden kaupunki, Pirkkalan kunta, Vesilahden kunta, Ylöjärven kaupunki, Sastamalan kaupunki ja Punkalaitumen kunta.

Kokeilukunnat kantavat kokonaisvastuun kohderyhmän työllisyyspalveluista. Kunnat ovat ottaneet kokeilulain mukaan hoitaakseen TE-toimistoilta siirtyviä lakisääteisiä tehtäviä, kuten aktivointisuunnittelu, määräaikaishaastattelut, työnvälitys, osaamisen kehittämiseen liittyvät palvelut sekä maahanmuuttajien kotouttaminen.

Kunta vastaa asiakkaan palveluprosessista mukaan lukien asiakkaiden ohjaaminen palveluihin. Myös työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelun (TYP) siirtyi kokeilussa kuntien ja Kelan vastuulle.

Kokeilu on jo nyt osoittautunut menestykseksi.

– Elokuussa kokeilun asiakkaiden aktivointiaste työllistämistä edistäviin palveluihin oli 20,3 prosenttia ja marraskuussa 28,7. Pienten kokeilukuntien aktivointiasteet ovat nousseet todella nopeasti, vaikka aloitimme juuri sanoo ohjelmajohtaja Regina Saari Tampereen kaupungilta.

Vaikka vielä on liian aikaista arvioida kokeilun vaikutusta varsinaiseen työllistämiseen, suunta on lupaava, ja asiakkailta saatu palaute on ollut erinomaista. Systemaattista palautetta on tähän mennessä antanut n. 2 000 asiakasta ja keskeistä palautteessa on ollut, että työnhakijat saavat palvelua ja apua jatkosuunnitelmiinsa.

– Yksilöllinen apu pystytään turvaamaan, kun kunnat ovat lähteneet mukaan. Uskallan väittää, että missään muualla näin yksilöllistä palvelua ei pystytä turvaamaan kuin siellä, missä kunnat ovat nyt kokeilemassa, Saari sanoo.

Kunnollinen resursointi mahdollistajana

Hyvään vauhtiin on päästy, koska kunnat ovat resursoineet kokeilua merkittävästi. Pirkanmaan kokeilussa työskentelee n. 300 työllisyyspalvelujen asiantuntijaa. Kokeiluun tuli kuntien työnjohdon alle 74 virkailijaa TE-toimistosta, loput ovat kunnista. Henkilöstö tekee TE-tehtäviä ja kunnallisen puolen työllisyyshoidon tehtäviä, yhdistetyllä tehtäväkuvalla riippumatta siitä tuleeko palkka kunnalta vai TE-toimistolta.

– Tällä tavalla olemme voineet varmistaa, että pienemmässäkin kokeilukunnassa pystytään tarjoamaan lähipalveluna henkilökohtaista palvelua asiakkaalle.

– Tässä on ero TE-toimistoihin, jotka eivät yksin pysty tällaista mitenkään tekemään, koska mennään koko ajan yhä enemmän sähköisiin palveluihin ja henkilöstö siellä on vähentynyt viime vuosina merkittävästi, Saari muistuttaa.

Kokeilussa arvioidaan yhdessä asiakkaan kanssa asiakkaan palveluntarve, se mitä hän tarvitsee että työllistymiskynnys ylittyy.

– Kohderyhmä on huomattavasti haastavampi kuin työnvälitystoimistoon jääneet ansioturvaa saavat, joiden mahdollisuudet päästä töihin ovat paljon paremmat.

Kokeilussa ammattikouluttamattomien nuorten palveluita on sijoitettu oppilaitoksiin, ja osaamista on pyritty kehittämään. Tampereella palveluja tullaan tuottamaan myös hyvinvointikeskuksissa ympäri kaupunkia. Monia muitakin palvelualustoja on rakenteilla, samoin kuin uusia palvelujakin. Palvelukokeilut perustuvat asiakkaiden todettuihin tarpeisiin.

– Kokeilussa me emme itse tuota työllistymistä edistäviä palveluja. Arvioimme palvelutarpeen ja hankimme asiakkaan tarvitseman palvelun yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta. Tätä tehdään aika paljon vaikuttavuusperusteisesti, eli maksetaan palveluntuottajille tuloksesta. Hankinnoissa käytetään paljon kuntien rahaa.

LUE MYÖS: Kuntaliiton Reina: Kuntien työllisyysvastuu tukisi aktiivimallin toimivuutta

Läheltä annettu palvelu välttämätöntä

Läheltä annettu henkilökohtainen palvelu on avainasemassa esimerkiksi hallituksen ajamassa aktiivimallin onnistumisessa, Saari sanoo.

Hän muistuttaa, että kohderyhmässä on paljon asiakkaita, jotka eivät ole lähelläkään työllistymiskynnystä, kun osaamisessa on vakavia puutteita pitkään jatkuneen työttömyyden tai työ- ja toimintakyvyn haasteiden vuoksi.

– Tällöin ihminen ei edes tiedä, mitä kaikkea työtä ja aktiiviehtopaikkoja on tarjolla tai miten palvelut hyödyttävät hänen työllistymistään, joten on selvä että nämä ihmiset ovat hukassa pelkkien sähköisten palveluiden kanssa.

Saari ottaa esimerkin kokeiluun kuuluvasta Pirkkalasta ja Sastamalasta, jossa kunnan Te-palvelut ovat osa kuntien työllisyyspalveluja ja työllistämistyötä tekevät ihmiset tuntevat sekä työnantajat että hakijat.

– Näin pystytään kunnissa paljon helpommin räätälöimään yrityksiin työnhakijoita, verrattuna vaikka siihen että tehtäisiin tätä kasvottomasti työtarjouksin sähköisillä palveluilla.

Saari muistuttaa, että vaikka kansallisesti työllisyys on noussut, kuntien työmarkkinamenoihin vaikutusta on vielä ollut varsin vähäinen. Helposti työllistyville löytyy työtä, haasteellisimmin työllistyvien osalta tämä ei vielä ole näkyvissä. Kokeilussa työmarkkinatuen kuntaosuuden alenemiseen myös liittyy tavoitteita.

– Kaikkein vaikeimmin työllistyvä joukko ei tule autetuiksi sähköisillä palveluilla. He tarvitsevat henkilökohtaista apua: osaamisen kehittämistä, työ- ja toimintakyvyn parantamista. Sitä me pystymme kokeilukunnissa antamaan.

Kokeilu monistettavissa muualle

Kunnat ja Kuntaliitto ovat toistuvasti vedonneet hallitukseen työllisyyskokeilujen ja paikallisen vastuun puolesta työllisyyden hoidossa. Hallituksen kasvupalvelu-uudistuksessa TE-toimistojen tehtävät ja järjestämisvastuu työllisyydestä ovat siirtymässä maakunnille.

Kasvupalvelu-uudistukseen kuuluu usko siihen, että syntyy tuottajien markkinatoimijoita, jotka ottavat vastuuta työllisyyden hoidosta. Pääkaupunkiseudulle luvattua kuntayhtymätoimijaa lukuun ottamatta kunnallista järjestämisvastuuta ei näillä näkymin ole luvassa.

Pirkanmaa on suurin elokuussa alkaneista alueellisista työllisyyskokeiluista. Satakunnassa Porilla on oma kokeilunsa, Varsinais-Suomessa Turulla, Paimiolla, Raisiolla ja Naantalilla omansa. Pohjois-Savon kokeilussa mukana ovat Kuopio, Siilinjärvi ja Tuusniemi. Lapin kokeiluun osallistuvat Rovaniemi, Kemi, Kemijärvi, Sodankylä ja Tornio.

Kokeilujen määräaika päättyy tämän vuoden lopussa. Kokeilukunnat ovat jo vedonneet työ- ja elinkeinoministeriöön jatkoajan saamiseksi.

– Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on esittänyt jatkoa ministeriölle, Saari kertoo.

TEM ei ole ainakaan vielä myöntänyt jatkoa. Kiinnostusta juuri Tampereen kokeiluun kuitenkin riittää. Niin kokeilujen ulkopuolella jääneissä kunnissa kuin valtakunnan politiikan tasolla.

– Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on tulossa tutustumaan ensi kuussa ja työministeri Jari Lindströmkin vierailee Tampereella tässä kuussa. Kokeilu kiinnostaa myös työmarkkinajärjestöjä. Kiinnostavaa on mm, että kokeilussa yhdistyy uudella ja erilaisella tavalla julkisen sektorin rahoja, Saari sanoo.

Saaren mukaan Tampereen seudun kokeilu olisi täysin monistettavissa muualle maahan.

– Yhdistetään valtion ja kuntien julkiset resurssit sen sijaan että rakennetaan erillisiä julkisia organisaatioita. Resursseja yhdistämällä pystytään toimimaan tarvepohjaisesti, ja toiminta on vielä vaikuttavaakin: yksi plus yksi antaa tulokseksi kolme, Saari kuvailee.

Kuka osaa valita?

Kasvupalvelu-uudistus kytkeytyy virkamiesvalmistelussa sote-uudistuksen valinnanvapauteen.

Molempien valmistelun aikana on keskusteltu paljon siitä, ketkä todella pystyvät valitsemaan, ja miten käy niille jotka eivät pysty.

Viime aikoina runsasta keskustelua herättäneessä aktiivimallissa on Saaren mukaan positiivista se, että ihmisiä kannustetaan eteenpäin.

– Se sopii niille, joiden työ- ja toimintakyky on kunnossa.

– Mutta meilläkin on arviolta kolmasosa niitä joilla on vakavia rajoitteita työ- ja toimintakyvyssä. Toinen kolmasosa on niitä joilla osaaminen vaatii voimakasta kehittämistä, että työllistymiskynnys ylittyy. He tarvitsevat palvelua sen räätälöimiseen, miten omia työmarkkinavalmiuksia on tarkoituksenmukaista kehittää, jotta työllistymiskynnys ylittyy. Kyllä näiden asioiden tulee olla kunnossa, sillä rekrytointi on työnantajalle investointi, Saari muistuttaa.

Haaste palvelujen valinnassa – olipa kyse työllisyyspalveluista tai sosiaalipalveluista – ja varsinkin niiden yhdistämisestä koskee hyvin monenlaisia ihmisryhmiä esimerkiksi nuoria jotka ovat syrjäytymisvaarassa tai henkilöitä, jotka esim. vaihtavat terveydellisistä syistä ammattia, Saari muistuttaa.

– Työllisyyden hoito on edelleen palvelua, jossa tarvitaan henkilökohtaista apua. Se on unohtunut julkisessa keskustelussa.

LUE MYÖS: Kuntaliiton Reina: Kuntien työllisyysvastuu tukisi aktiivimallin toimivuutta