Kustos ry: Inhouse-yhtiöiden pilkkomiseen johtavat lakiuudistukset ovat kallis paukku veronmaksajille – kustannusnousu jopa 600 miljoonaa euroa vuodessa
Suunnitteilla olevat julkishallinnon yhteisyritysten toiminnan rajoitukset nostavat kuntien, kaupunkien ja hyvinvointialueiden kustannustasoa jopa 600 miljoonalla eurolla vuodessa.
Näin arvioi Kustos ry, joka edustaa julkisomisteisia inhouse-yhtiöitä.
Lisäksi yhdistyksen mukaan on huomioitava kolmesta viiteen miljardiin kohoavat muutoskustannukset ilman yhteistoimintamenettelyistä aiheutuvien kulujen huomioimista.
Kustoksen mukaan kovaa vauhtia etenevät julkishallinnon yhteisyritysten eli inhouse-yhtiöiden pilkkomiseen johtavat lakiuudistukset tulevat veromaksajille kalliiksi.
Laskelmat ministeriössä
Kustos ry:n kokoamien yrityskohtaisten laskelmien mukaan hallitusohjelmaan kirjattu vaade 10 prosentin minimiomistuksesta yhteisyrityksissä johtaa yhteensä 3–5 miljardin euron muutoskustannuksiin 2–4 vuoden aikana niiden 42 inhouse-yhtiöiden kohdalla, joilla on enemmän kuin kymmenen omistajaa.
Näiden yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto on kaksi miljardia, josta yli puolet koostuu markkinoilta ostetuista palveluista.
Yksittäisten inhouse-yhtiöiden kohdalla markkinaostot ovat jopa yli 70 prosenttia niiden liikevaihdosta, Kustos ry tiedottaa.
Laskelma perustuu kuuden suuren inhouse-yhtiön tekemiin muutoskustannus-laskelmiin tilanteesta, jossa hallitusohjelmassa esitetty kymmenen prosentin minimiomistusosuus toteutuu.
Pelkästään näiden kuuden yhtiön omistajille aiheutuu muutoskuluja 1,5–2 miljardia euroa. Yrityskohtaiset laskelmat on toimitettu työ- ja elinkeinoministeriölle kesäkuussa 2024.
Nyt tarkentuneiden laskelmien mukaan inhouse-yhtiöiden toiminnan hajauttaminen aiheuttaa pysyvän kustannustason nousun, joka arviolta vähintään 100 miljoonaa, mutta enimmillään jopa 600 miljoonaa euroa vuodessa, ilmoittaa Kustos ry.
Palvelujen hajauttamista
Kustos ry muistuttaa nykyinen inhouse-yhtiömallin rakentuneen pääministeri Juha Sipilän hallituksen kaudella.
Tuolloin tavoiteltiin ”leveämpiä harteita”, palvelujen keskittämistä, josta julkishallintoon syntyy toiminnan tehokkuutta ja säästöjä.
Nyt valmisteilla olevat uudistukset johtavat palvelujen hajauttamiseen.
Kustos ry:n tiedotteen mukaan hajautettu malli tarkoittaa enemmän henkilöstöä, enemmän kilpailutuksia, kustannuksia vanhojen toimintaympäristöjen purkamisista ja uusien luomisesta.
Kustoksen tekemän kyselyn mukaan uudessa tilanteessa isot pääomistajat, hyvinvointialueet ja suuret kaupungit jäävät inhouse-yhtiöön tai siirtävät palvelun itselleen.
Pienten osakkaiden, usein pienten kuntien, osuus siirtyisi markkinoille. Näiden osuus liikevaihdosta on vain 5–15 prosenttia.
Mikäli inhouse-toiminnan rajoittamisella tavoitellaan nykyistä suurempaa julkispalvelujen tuottamista yksityisillä yrityksillä, tämä uudistus on varsin tehoton.
Sen sijaan suomalaista osaamista ja yrittämistä tukisi pienhankintarajan nostaminen nykyisestä 60 000 eurosta EU:n sallimaan 221 000 euroon, tiedottaa Kustos ry.