Liedon ja Seinäjoen voittokulku Yrittäjien Kuntabarometrissa jatkuu – yrittäjiltä risuja kuntien hankintojen toteuttamiselle

Lieto arvioitiin jo viidettä kertaa peräkkäin Suomen yritysmyönteisimmäksi keskikokoiseksi kunnaksi Suomen Yrittäjien toteuttamassa kyselyssä.

Lieto on ollut kyselyssä yritysmyönteisin 10 000-50 000 asukkaan kunta vuodesta 2016 lähtien.

Kunnanjohtaja Mika Ingi sanoi palkintojenjakotilaisuudessa, että Liedossa yhteydenpito yrityksiin on hyvin välitöntä ja konkreettista.

-Käytännön ongelmat ja tarpeet yritetään ratkaista heti. Yritämme enemmän kumppanuutta kuin pelkästään neuvontaa.

Liedon perässä keskikokoisten kuntien sarjassa yritysmyönteisimpiä olivat kakkosena Nivala ja kolmantena Ylöjärvi.

Pienimpien, alle 10 000 asukkaan, kuntien ykkönen on Vieremä Pohjois-Savosta. Toiseksi tuli Alajärvi ja kolmanneksi Muhos, joka edellisessä mittauksessa vuonna 2022 oli vasta sijalla 92.

Vieremän kunnanjohtaja Mika Suomalainen sanoi olevansa ”erittäin yllättynyt ja erittäin onnellinen” kunnan saamasta tunnustuksesta. Menestyksen salaisuus on siinä, että, että arki toimii, kunnajohtaja sanoi.

-Olemme kääntäneet pienuuden vahvuudeksi. Kun on pieni kunta, voi ihmiset ja yritykset kohdata yksilöinä.

Vieremän menestys rakentuu mm. Ponssen menestystarinan ympärille. Lue tästä Kuntalehden juttu Ponssen pääomistajasta Juha Vidgrenistä.

Isompien, yli 50 000 asukkaan kuntien sarjassa Seinäjoki on jyrännyt samalla tavalla kuin Lieto omassa sarjassaan. Seinäjoki arvioitiin vuonna 2024 viidettä kertaa peräkkäin kokoluokkansa yritysmyönteisimmäksi kunnaksi.

-Seinäjoella yrittäjämäinen asenne leikkaa läpi koko toiminnan. Se on koko kaupungin jokaiselle työntekijälle teroitettu. Meillä on avaruuden parhaat kuntapäättäjät, kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä sanoi palkintojenjaon yhteydessä.

–Yrittäjämäinen asenne näkyy virastoissa, palveluasenne on jokaisessa kohtaamisessa, jokaisessa hymyssä ja myös ein sanomisessa, Kiiskilä sanoi.

Pohjanmaan menestyksen täydensi toiseksi suurten kuntien sarjassa tullut Vaasa. Kolmanneksi yritysmyönteisin suuri kunta yrittäjien mukaan oli Kotka. Vaasa ja Kotka nousivat kolmen kärkeen kärjen tuntumasta: Vaasa oli vuoden 2022 Kuntabarometrissa viides ja Kotka neljäs.

Lue myös: Onnellisuuspataan pudonneet kunnanjohtajat pohtivat kunnan onnen mahdollisuuksia Kujossa

Hankinnat tökkivät

Taloustutkimus kysyi Suomen Yrittäjien toimeksiannosta yrittäjiltä mielipiteitä yrityksen kotikunnan toiminnasta. Kysely tehtiin 1.2.–8.4.2024, ja siihen vastasi 9 627 yrittäjää eri puolilta Suomea. Yrittäjien kuntabarometri julkaistaan joka toinen vuosi.

Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Petri Salminen korostaa, että kuntien ja yrittäjien välisen suhteen täytyy toimia saumattomasti. 

– Yritykset eivät ole kunnille ainoastaan työpaikkojen tai verotulojen lähde, vaan myös ensiarvoisen tärkeitä elinvoiman ja palvelujen tuottajia. Aito yhteistyö sekä yrittäjien toiminnan ja tarpeiden ymmärrys luovat perustan paremmille palveluille ja yritysten investoinneille, Salminen sanoo Yrittäjien tiedotteessa. 

Kyselyn mukaan kunnat ovat parantaneet yrityspalveluiden järjestämistä, jonka yrittäjät kokivat nyt parhaiten onnistuneeksi elinkeinopolitiikan osa-alueeksi.

Toisaalta kuntapäättäjien asenteisiin liittyvät elinkeinopolitiikan osa-alueet eli elinkeinopolitiikan asema kunnassa ja kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys ovat laskeneet merkittävästi, Suomen Yrittäjien kunta- ja elinkeinoasioiden päällikön Tanja Matikainen muistuttaa.

– Hankinnat koetaan nyt heikoimmin onnistuneeksi elinkeinopolitiikan osa-alueeksi. Toisin sanoen yrittäjien odotukset ja niiden toteutuminen eivät kohtaa.

Yrityspalvelujen järjestämisen jälkeen yrittäjien mielestä parhaiten kunnat hoitavat koulutuksen ja osaamisen sekä infrastruktuurin (esim. kulkuväylät, vesijohdot, tietoliikenneverkot). Vuoden 2022 kyselyssä infrastruktuuri oli ykkönen, toisena yrityspalvelut ja kolmantena elinkeinopolitiikan asema kunnassa.

Top 10- rankingit kuntakokojen mukaan yrittäjien antamien pisteiden keskiarvon mukaan:

Pienet kunnat (alle 10 000 asukasta):

1. Vieremä (pistekeskiarvo 4,36)
2. Alajärvi (4,30)
3. Muhos (4,18)
4. Oripää (4,12)
5. Kärsämäki (4,11)
6. Merikarvia (3,95)
7. Konnnevesi (3,91)
8. Aura (3,88)
9. Karstula (3,87)
10. Utajärvi (3,79)

Keskikokoiset kunnat (10 000-50 000 asukasta)

1. Lieto (4,03)
2. Nivala (3,95)
3. Ylöjärvi (3,93)
4. Kauhava (3,90)
5. Muurame (3,89)
6. Raisio (3,88)
7. Nokia (3,86)
8. Naantali (3,85)
9. Janakkala (3,81)
10. Kempele (3,81)

Suuret kunnat (yli 50 000 asukasta)

1. Seinäjoki (3,75)
2. Vaasa (3,23)
3. Kotka (3,19)
4. Jyväskylä (3,10)
5. Hämeenlinna (3,04)
6. Lahti (3,02)
7. Tampere (2,99)
8. Joensuu (2,97)
9. Kuopio (2,93)
10. Lappeenranta (2,93)

Lue myös:

Lieto houkuttaa yrittäjiä vuodesta toiseen, tuorein tulokas on miljardiluokan japanilainen toimija – ”Meille ei tarvitse soittaa, me tulemme itse ovesta sisälle”

Seinäjoki integroi yrittäjyyden kaikkeen tekemiseensä