Lieto houkuttaa yrittäjiä vuodesta toiseen, tuorein tulokas on miljardiluokan japanilainen toimija – ”Meille ei tarvitse soittaa, me tulemme itse ovesta sisälle”
Liedossa yrittäjät saavat vieraita nelivedolla. Liikkuvan yrityspalveluauton edessä vasemmalta kaupunginjohtaja Mika Ingi, keskellä yritysneuvoja Marja-Leena Hämäläinen ja oikealla yrityspalvelujohtaja-työllisyyskoordinaattori, Liedon Innovaatiokampus Oy toimitusjohtaja Mika Stepanoff. Kuva: Liedon kaupunki
Suomen Yrittäjät tekee paraikaa kuntien yrittäjämyönteisyyttä kartoittavaa kuntabarometria. Kuntabarometrin keskisarjan eli 10 000-50 000 asukkaan kuntien sarjan on voittanut neljä kertaa peräkkäin Liedon kaupunki. Palkinto myönnetään joka toinen vuosi.
Menestystarinaa on seurannut läheltä nykyinen yrityspalvelujohtaja, työllisyyskoordinaattori ja Liedon innovaatiokampuksen toimitusjohtaja Mika Stepanoff, joka aloitti kaupungin palveluksessa vuonna 2016.
Koko Stepanoffin Lieto-uran ajan kaupunki on menestynyt yrittäjämittauksissa. Stepanoff tiivistää menestysreseptin nopeuteen ja yksinkertaisuuteen yrittäjien kohtaamisessa.
Pohjimmiltaan tästä on kyse myös siinä, miksi Lietoon päätyi vastikään japanilainen robotiikka-alan yritys, jonka liikevaihto on 44 miljardia euroa.
Kyse ei ole kommervenkeistä tai moderneista työtavoista tai digikeksinnöistä, Stepnaoff painottaa.
Päinvastoin.
-Liedossa kaikessa palvelussa, ei vain yrityspalvelussa, on kasvot. Ollaan menty digitaalisuutta vastaan, eli mennään vanhalla mallilla.
-Yritykset tietävät, kuka palvelee. Liittyy se sitten kaavoitukseen, lupa-asioihin tai yrityspalveluihin, meillä on palveluilla kasvot.
1 200 yrityskäyntiä vuodessa
Stepanoffin mukaan Liedon yrittäjäpalvelut tekee vuosittain noin 1 200 yrityskäyntiä.
-Muistaakseni enemmän kuin muilla seutukunnan kunnilla yhteensä.
– Emme ole toimistolla. Meillä on tilat kaupungintalolla ja palvelut koko Turun alueen suurimmalla yritysalueella Avantissa, jossa on kolmisen tuhatta työntekijää ja 350 yritystä.
Lieto on pinta-alaltaan iso kaupunki. Yrityspalveluiden käyttämä ”mobiiilipalvelu” on asuntoauto, kuorma-autopohjaan rakennettu aika iso neliveto, jolla kierretään ne 1200 yritystä vuodessa.
Muodollisuuksia, kuten etukäteen sovittuja tapaamisia ei harrasteta.
-Emme sovi etukäteen, vaan kun menemme johonkin yritykseen, käydään morjestamassa myös naapurissa.
Ahkerasta kentällä liikkumisesta seuraa se, että kaupunki tietää, mitä yritykset haluavat.
– Jos joku haluaa vinossa olevan liikennemerkin suoraan, etsii yritystukia tai etsii työntekijää, me hoidamme sen saman tien.
-Tämä on kustannustehokasta työtä. Emme rakasta seiniä, meillä ei ole kehitysyhtiön kiinteistöjä vaan me tehdään niitä asioita joissa vaikuttavuus on kaikkein suurin näillä resursseilla joita meillä on.
-Pidetään asiat yksinkertaisina, ollaan kentällä koko ajan, meidät tunnetaan helpolla. Meille ei tarvitse soittaa, me tulemme itse ovesta sisälle.
Yrittäjät arvostavat asioiden luistamista
Stepnaoffilla on yli 30-vuoden yrittäjätausta ja Liedon kaupungin yritysneuvojalla Marja-Leena Hämäläisellä on myös yrittäjätausta.
-Tiedämme, miten palveluja halutaan, mitä itse haluaisimme. Olemme ikään kuin iholla yrittäjien kanssa.
Yksi asia, mitä yrittäjät haluavat, on asioiden luistaminen sujuvasti erityisesti lupa-asioissa. Esimerkiksi rakennusluvissa voi jossain isommassa kaupungissa joutua odottelemaan pitkään ennen kaupungin edustajan kohtaamista.
-Rakennusluvissa meillä on täällä vitsi, että luvan saa jo ennen kuin on sitä pyytänyt.
-Yrittäjällä ei ole aikaa odotella, vaan se haluaa nopeasti vastauksen, onnistuuko vai ei. Vaikkei se oletakaan, että pystymme aina ratkaisemaan kaiken, sille tulee käsitys, että olemme asian päällä. Sen takia on tosi tärkeä, että palvelulla on kasvot.
-Tuntuu että tänä päivänä palvelu on aika paljon sitä, että ”paina 1, paina 2, paina 3”. Kasvoja ei löydy enää minkään takaa. Sitä vastaan menemme ihan tietoisesti. Se ei tarkoita, ettei digitaalisuudesta olisi mitään hyötyä, mutta sen varaan ei rakenneta yhtään mitään.
Nopeus tuo myös suuria toimijoita
Yaskawa Motoman -robotiikkayrityksen saapuminen Lietoon kertoo Mika Stepanoffin mukaan paljon siitä, miten Lieto pystyy erottumaan muista kunnista yrityksiä houkutellessaan.
Viime aikojen menestyksiin kuuluu myös Aurajoki Oy:n rakentama sinkitystehdas, joka on Stepanoffin mukaan Euroopan modernein.
Stepanoff uskoo, että nopeudesta on ollut hyötyä myös näiden suurien yritysten houkuttelussa.
-Ratkaisu tehdään usein sillä perusteella.
-Kyllä se on meille vetonaula, kun meillä on Liedon Innovaatiokampus, yritykset yhdessä, henkilöstöalan yritykset, alueen oppilaitokset toiselta asteelta korkeakouluihin, pääomasijoittajat, rahoittajat ynnä muut. Kun yritys tulee, sen ei tarvitse miettiä, vaan meillä on kokonaisvaltainen palvelu tässä. Kaikki verkostot tulevat kaupan päälle.
Kun japanilaisia yrityksiä on jossakin kunnassa, muut tulevat perässä. Tällä on Stepanoffin mukaan merkitystä koko Turun seudulle.
-On tosi tärkeää, että täällä olevat yritykset voivat hyvin ja luottavat meihin. Japanilaisen yrityksen tulo tänne oli osittain parin toimijan ansiota Avantilla. He houkuttelivat yritystä, kertoivat että täällä on hyvä toimia, täällä on nopeat lupaprosessit ja täällä on asiakkaat ympärillä.
Samalla tavalla vaikuttaa myös Schenkerin aiemmin rakentama terminaali alueella. Logistiikka vetää muita alan toimijoita.
Paitsi että yrityspalvelun on toimittava nopeasti ja asiat on pidettävä yksinkertaisena, poliittisten päättäjien on oltava yrittämisen takana.
Liedossa päättäjät ”oikealta vasemmalle” ovat aina satsanneet yrittäjiin, Stepanoff kehuu.
-Meillä lukee strategiassakin, että Liedossa saa tehdä virheitä. Se tarkoittaa, että saa ottaa riskejä ja kokeilla erilaisia muotoja ja tapoja tehdä asioita. Kun on poliittinen tuki taustalla, asioista ei riidellä vaan löydetään yhteinen viisas näkemys.
Linkki: Kuntabarometri 2024