Jos erillisasemia työllisyyden hoidossa annetaan useammille tahoille, homma karkaa lapasesta, näkee ministeri Jari Lindström. (Arkistokuva: Valtioneuvosto / Lauri Heikkinen)

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström, ps., ei anna paljon toivoa suurille kaupunkiseuduille, jotka haluaisivat erillisaseman työllisyyden hoidossa.

Hallituksen suunnitelmissa järjestämisvastuu työllisyyden hoidosta on siirtymässä maakunnille, ja kunnilla olisi rooli lähinnä yhteistyötahona jolle syntyy ”erilaisia uusia mahdollisuuksia tarjota osaamistaan maakunnan kasvupalvelutehtävän tuottamiseen”, kuten Lindström totesi pari viikkoa sitten.

Viime viikolla keskustan kansanedustaja Annika Saarikko sanoi Ylelle, että Turku voisi hyvin saada erillisaseman työllisyyden hoidossa. Myös Tampere haluaisi tällaisen erillisaseman.

Muualle kuin pääkaupunkiseudulle tällaista erillisasemaa ei kuitenkaan näillä näkymin ole tulossa.

– Tällä hetkellä hallitus on tiukkana, koska ei haluta että lähtee lapasesta. Jos annetaan yhdelle, tulee pian toinen ja kolmas pyytämään, Lindström sanoi Kuntatalolla järjestetyssä työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisten kokeilujen kick off -tilaisuudessa.

– Ainoa mistä on keskusteltu, on pääkaupunkiseutu tiukasti rajattuna.

Hallitus kertoi pääkaupunkiseudun saavan erillisaseman työllisyysasioissa samalla kun se kertoi että pääkaupunkiseutu saa erillisasemaa sote-asioissa. Pääkaupunkiseudun mahdollinen erillisasema sotessa ehti närkästyttää muita kaupunkiseutuja.

Kuntatalolla maanantaina esitettiin useita kommentteja joissa muistutettiin, että on muitakin suuria merkittäviä kaupunkiseutuja kuin Helsingin ympäristö, jossa erillisasemaa työllisyyden hoidossa tulisi harkita.

– Ei meillä ole kovin monta suurta kaupunkia, ja ne kaikki ovat vetureita alueillaan, muistutti Turun kaupungin kaupunkikehitysryhmän toimistopäällikkö Jaana Malen.

Samalla linjalla oli Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen.

– On merkittäviä kaupunkiseutuja, joilla tehdään hyvää työtä. Turku ja Tampere miettivät, ”miksi ei me”.

– Minusta pitäisi antaa niillekin mahdollisuutta, joilla tunnustetaan olevan merkittävä rooli, Koskinen sanoi yhteenvedossa Lindströmin ja Kuopion kaupungin TYP-johtajan Pirjo Oksasen esitysten jälkeen.

Myös Oksanen toi esille isojen kaupunkiseutujen halukkuuden ottaa vastuuta työllisyyden hoidosta.

Koskinen muistutti omassa puheessaan, että suuret kaupungit ovat tehneet merkittäviä panostuksia työllisyyden hoitoon.

Kaksikymmentä suurinta kaupunkia käytti viime vuonna pelkästään työllisyys – ja aktivointitoimiin noin 150 miljoonaa euroa omia varojaan.

– Kun tämä laajennetaan koko kuntasektoriin ja otetaan lisäksi huomioon elinkeinopolitiikan panostukset ja kuntien viime vuonna maksama 408 miljoonaa euroa työmarkkinatukiosuutta, arviomme on, että kuntasektorin panostukset työllisyyden hoitoon olivat viime vuonna jo noin miljardin luokkaa.

– Kyse on siis merkittävistä resursseista ja sellaisista toiminnoista tai toimintatavoista, joita ei voida uudistaa nopeasti ja automaattisesti olettaa, että tulevat maakunnat uusine markkinamekanismeineen kykenevät kokonaisuuden hoitamaan edullisemmin ja paremmin kuin mihin kuntapuoli osaltaan on pystynyt, Koskinen sanoi.

 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*