Kuva: Seppo Haavisto
Työllisyyskokeilut pitää lopettaa, koska ne eivät sovellu tulevaan maakunnan kasvupalvelumalliin, sanoo ministeri Jari Lindström.

Alueelliset työllisyyskokeilut päättyvät vuoden 2018 lopussa, kuten alun pitäen oli suunniteltukin, kertoo työllisyysministeri Jari Lindström, sin. Uusien asiakkaiden ohjaaminen kokeiluihin päättyy syyskuun lopussa.

– Kokeilut perustuvat määräaikaiseen kokeilulakiin, jonka voimassaolo siis päättyy. Kokeilun kesto on ollut kaikilla tiedossa jo ennen kokeilujen alkamista. Kokeilut eivät ole päättymässä ennen aikojaan, Lindström toteaa Kuntalehdelle kirjallisina lähettämissään vastauksissa kysymyksiin.

Kokeiluissa kunnat ovat ottaneet kokeilulain mukaan hoitaakseen TE-toimistoilta siirtyviä lakisääteisiä tehtäviä, kuten aktivointisuunnittelu, määräaikaishaastattelut, työnvälitys, osaamisen kehittämiseen liittyvät palvelut sekä maahanmuuttajien kotouttaminen. Kunta on vastannut asiakkaan palveluprosessista mukaan lukien asiakkaiden ohjaaminen palveluihin. Myös työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) on siirtynyt kokeilussa kuntien ja Kelan vastuulle.

Viime vuonna alkaneita kokeiluja on viidellä alueella ja 23 kunnassa. Suurimmassa kokeilussa Tampereen seudulla on mukana runsaat 20 000 asiakasta. Kokeilusta saadut hyvät tulokset ovat voimistaneet kannanottoja sen puolesta, että kokeiluja jatkettaisiin suunniteltua pitempään, mieluusti ainakin maakuntauudistuksen voimaantuloon saakka.

Vehviläinen kannattaa kokeiluja

Kokeilualueilta esitettiin näitä toiveita jo kokeilujen alkaessa, ja kokeilujen aikana vastaavia kannanottoja on kuultu lisää. Viime viikolla niin Kuntaliiton johdosta kuin Tampereen pormestarin Lauri Lylyn taholta vaadittiin jatkoa kokeiluille.

Aiemmin viime viikolla Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina kutsui kokeilujen päättämistä tähän vuoteen “täydelliseksi hölmöläisten hommaksi”.

Perjantaina Kuntajohtajapäivillä Joensuussa Reina muistutti kommentissaan kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle, kesk., että kokeilujen päättymistä nyt on vaikea ymmärtää, koska kaikki tuntuvat olevan sitä mieltä, että ne toimivat.

– Itse asiassa niiden pitäisi laajentua aika merkittävästi sitä toimintamallia. On aika monta vuotta ennen kuin uudistukset tulee tässä mielessä voimaan, Reina sanoi.

Vehviläinen vastasi toteamalla, että hänkään ei pidä hyvänä välivaihetta kokeilujen päättymisen ja uudistuksen voimaantulon välissä.

– Päinvastoin pitäisi pystyä näkemään, miten näiden pohjalta voidaan luoda aitoa työllisyyden allianssimallia uudistuksen tultua voimaan, Vehviläinen totesi ja muistutti, että kyseessä on asia, josta hallituksen tulee yhdessä päättää.

Hyvät käytännöt mukaan kasvupalvelupilotteihin

Lindström ei vastaa suoraan kysymykseen siitä, onko kokeilujen jatkosta edes keskusteltu ministeriössä, mutta hän vakuuttaa, että asiakkaiden kokemukset kokeilujen toimenpiteistä ja sidosryhmien esitykset kokeilujen jatkamiseksi on otettu ministeriössä vakavasti ja asiaa käsitelty monipuolisesti.

– Kokeilujen arviointi on meneillään ja on jo tähän mennessä nostanut esiin joukon hyviä käytäntöjä, mm. valtion ja kuntien resurssien yhteiskäyttö, tarkempi palvelutarvearviointi, palveluohjauksen tehostaminen, yhdyspintojen kehittäminen (mm. sote, koulutus) sekä uudenlaiset digitaaliset palvelut, Lindström sanoo.

Kokeilujen päätyttyä TEM aikoo käynnistää vuoden 2019 alusta kasvupalvelupilotteja, joissa hyödynnetään alueellisten kokeilujen antia, ministeri sanoo.

– Kasvupalvelupiloteissa voidaan rakentaa allianssipohjaista yhteistyötä kuntien kanssa. Yhteistyöllä on mahdollista varmistaa palvelujen jatkuvuus ja hyvien käytäntöjen siirtyminen.

Lindströmin mukaan alueelliset työllisyyskokeilut eivät voi jatkua sellaisinaan koska ne eivät ole yhteensopivia maakuntamallin kanssa.

– Nykyisissä kokeiluissa kunnille on siirretty vastuu julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tarjoamisesta. Maakuntamallissa kunnalla ei tällaista roolia ole.

– Kuntien mukanaolo uusissa kasvupalvelupiloteissa on mahdollista allianssimallia hyödyntäen. Käytäntöjen on kuitenkin oltava tulevien lakien mukaisia. On kaikkien edun mukaista, että vuodet 2019 ja 2020 käytetään nimenomaan tulevien toimintamallien rakentamiseen ja käyttöönottoon.

Tampereen kehitystä ei hylätä

Lindström myöntää, että Tampereen kokeilun kokemukset ovat olleet positiivisia. Ne on otettu ”ilolla vastaan” ministeriössä.

– Yksilöllisellä palveluotteella on saatu hyviä kokemuksia aikaan.

Näitä kokemuksia on ministerin mukaan tarkoitus hyödyntää Pirkanmaalle valmisteilla olevassa tulevan palvelurakenteen mukaisessa kasvupalvelupilotissa.

– Alueellisen työllisyyskokeilun hyviä käytäntöjä on tarkoitus hyödyntää siten, että heikossa työmarkkina-asemassa olevat asiakkaat ohjataan monialaiseen palvelutarvearviointiin, jota toteutetaan allianssissa kuntien kanssa.

Meneillään olevissa – ja pian päättyvissä – kokeiluissa aikaan saatua hyvää kehitystä ei hylätä, Lindström vakuuttaa.

– Käytännön toimenpiteet asiakkaille ja toimijoiden hyvä yhteistyö on olennaista. Nämä on mahdollista varmistaa myös tulevien rakenteiden mukaisissa uusissa hankkeissa.

Kuntayhteistyölle tunnustusta

Lindström kertoo antavansa tunnustusta kuntien panostuksille työllisyyden edistämisessä.

– Kunnilla on keskeinen rooli elinvoiman edistämisessä. Hyvät tulokset työllisyyden edistämisessä otetaan aina ilolla vastaan.

– Talouskehityksen jatkuessa myönteisenä osaavan työvoiman saatavuus on alkanut muodostua keskeiseksi kasvun hidasteeksi tai jopa esteeksi. Valtion ja kuntien yhteisessä intressissä on, että yritykset saavat tarvitsemaansa työvoimaa. Tähän tarvitaan yhteisiä panostuksia ja yhteistyötä jatkossakin.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*