Arkistokuva: VNK/ Laura Kotila
- Olisin itse valmis luopumaan latautuneen aluepolitiikan termistä, mikäli se auttaa keskustelemaan itse asiasta – Suomen elinvoimasta - ilman tahallista väärinymmärtämistä ja vanhentuneilla mielikuvilla mätkimistä, elikeinoministeri Mika Lintilä sanoi.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän, kesk., mielestä alueiden kehittämistä koskevassa keskustelussa tulisi siirtyä aluepolitiikka-ajattelusta elinvoimapolitiikka-ajatteluun.

Lintilä puhui maanantaina työ- ja elinkeinoministeriön järjestämässä tilaisuudessa, jossa käsiteltiin alueiden näkymiä nyt ja vuonna 2030.

Vanhakantaisesti ymmärretyn aluepolitiikan tie on tullut päätökseen ja valtion ja julkisen vallan rooli on yhä enemmän toimia menestyksen mahdollistajana, Lintilä sanoi puheessaan.

– Mikä sitten lähtee itämään, itää. Mikä jää itämättä, jää itämättä. Valtiovalta ei voittajia ylhäältä käsin valitse. Se tarkoittaa sitä myös toisinpäin; emme ennalta määrää häviäjiä, vaan yhtäläinen kasvualusta kuuluu kaikille.

– Olisin itse valmis luopumaan latautuneen aluepolitiikan termistä, mikäli se auttaa keskustelemaan itse asiasta – Suomen elinvoimasta – ilman tahallista väärinymmärtämistä ja vanhentuneilla mielikuvilla mätkimistä, ministeri sanoi.

Lintilä muistutti, että alueita ei voi keskushallinnon keinoin määrätä kehittymään. Ylhäältä alas toimiva aluepolitiikka muuttuu alhaalta ylös toimivaksi aktiivisten ihmisten, yritysten ja yhteisöjen toiminnaksi.

– Sitä kehitystä tulee valtion, maakuntien ja kuntien vahvasti tukea kaikilla niiden hallussa olevissa välineillä.

Myöhemmin maanantaina Lintilä jatkoi keskustelua Twitterissä ilmoittamalla, ettei ala ”vääntää termeistä”:

– Mutta elinvoimapolitiikka kuvaa aikaa, jossa elämme. Entistä enemmän yksilöt, yhteisöt ja yritykset alueellisen elinvoiman tekijöitä. Valtio sen mahdollistaja.

Tilaisuudessa julkaistiin myös ministeriön tilaama selvitys suomalaisten näkemyksistä alueelliseen kehittämiseen. Tutkimuksessa haastateltiin runsaat 1 200 suomalaista. Vastanneista noin 60 prosenttia toivoo asutusta eri puolille Suomea ja runsas kolmannes toivoi asutuksen keskittyvän suuriin keskuksiin.

Asutuksen keskittymistä kaupunkeihin toivotaan muuta maata useammin Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa. Noin puolet pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella asuvista pitää keskittymistä toivottavana.

Lisäksi samassa tilaisuudessa julkistettiin TEM:n julkaisu Keskustelunavauksia alueiden Suomeen, jossa on vedetty yhteen mm. tutkijoiden ja kuntapäättäjien näkemyksiä Suomen aluerakenteesta.  Kirjoittajat päätttelevät, että aluepolitiikan uudistaminen vaatii uutta yhteistä ajattelua, johon tarvitaan mukaan aluekehittämisestä vastaavat tahot.

– Valtion keskeinen tehtävä myös tulevaisuudessa on alueiden hyvinvoinnin ja kasvun edellytysten luominen ja menestystarinoiden mahdollistaminen. Julkiset investoinnit esimerkiksi saavutettavuuteen ja koulutusmahdollisuuksiin saumoittavat ja tukevat yksityisten investointien syntyä. Valtio ei voi olla yksin menestyksen tekijä, mutta toimii myönteisten sattumien mahdollistajana, julkaisussa määritellään valtion roolia.

Julkaisun laatimisessa ja maanantain tapahtumassa mukana ollut Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä nostaa keskustelunavauksen tärkeäksi viestiksi alueiden erilaisuuden huomioimisen.

Määttä muistutti, että myös maaseutu kehittyy ja moninaistuu, eikä ajatus koko maan pitämisestä asuttuna ole nykypäivää.

– Ihmiset rakentavat maaseudulla elämäänsä globaalissa toimintaympäristössä, hyödyntäen niitä samoja mahdollisuuksia kuin missä tahansa muuallakin. Globalisaation rinnalla paikallisuus vahvistuu uusien teknologiasovellutusten avulla. Globaalikansalaisuus on läsnä myös maaseudulla, Määttä kirjoitti aiheesta blogissaan maanantaina.

Aiempia uutisia aluepolitiikasta:

Tuomioistuinvirasto sijoitetaan Vantaalla – Häkkäsen päätökselle kritiikkiä hallituskumppaneilta

Opettajakoulutuksen aiheuttaa Savonlinnalle mittavat menetykset – ja jätti katkeruuden

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*