SIB-ohjelmassa Lohjalla ovat mukana Lastensuojelun Keskusliitto, FIM, Sitra sekä SOS-Lapsikylä.

Lohja etsii uutta tapaa ehkäistä lastensuojelun tarvetta ja on lähtenyt mukaan niin sanottuun Lapset-SIB-ohjelmaan (social impact bond). Ohjelma tukee 5–8-vuotiaita lapsia ja heidän perheitään.

Lohjalle palkataan perhekumppani osaksi ehkäiseviä palveluja. Palkkaukseen saadaan varoja SIB-rahastosta, johon puolestaan varat saadaan institutionaalisilta sijoittajilta.

Lohjan lisäksi ohjelmassa ovat mukana Hämeenlinna ja Vantaa.

Lohjan hyvinvointijohtaja Katri Kalske kertoo, että intensiiviseen perhetukeen otetaan mukaan kaikkein suurimmassa syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja heidän perheensä, toisin sanoen heidät, joilla on vahva riski päätyä lastensuojelun asiakkaiksi.

– He saavat tuekseen ja rinnalla kulkijaksi perhekumppanin, joka koordinoi kaupungin palveluviidakoita ja pohtii yhdessä perheen kanssa, millä tavoin vanhempia ja lapsia voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla.

Perheille voidaan tarjota myös muita kuin kaupungin omia palveluja. Jos mukana olevan perheen lapsi esimerkiksi tarvitsee neuropsyykkistä kuntoutusta, kulut voidaan saada SIB-rahastosta.

– Meille kyse on kaiken kaikkiaan laajemmasta muutoksesta, resurssien siirtämisestä varhaiseen tukeen ja apuun.

Kalske kertoo, että intensiivisen tuen sopimus tehdään viideksi vuodeksi. Joka vuosi mukaan valitaan 35 perhettä, joiden hyvinvointia seurataan kymmenen vuoden ajan.

– Meillä on rahastossa nyt viiden miljoonan euron potti ehkäisemässä lastensuojelun tarvetta, Kalske kertoo.

Kaupunki maksaa rahastolle takaisin vain saavutetuista vaikuttavuustuloksista.

Perhekumppani aloittaa joulukuun puolivälissä, ja sitä ennen oma organisaatio perehdytetään uudenlaiseen ennaltaehkäisyyn ja tiiviiseen yhteistyöhön.

Mitä ennaltaehkäisystä kannattaa maksaa?

Ohjelmaa valmisteltiin analyysilla, jossa selvisi, että 10 prosenttia alkavista lastensuojelun asiakkuuksista voitaisiin ehkäistä varhaisen tunnistamisen ja tuen avulla.

SIB-hanketta koordinoi Sitra, joka on myös yksi sen sijoittajista. Sitran johtava asiantuntija Anna Tonteri kertoo, että osallistujakaupungit ovat vahvasti mukana miettimässä ehkäisevää toimintaansa. Kaiken kaikkiaan ohjelmalla haetaan vaikuttavuutta.

– Tarkoitus on saada selville myös, kuinka paljon ehkäisevästä työstä kannattaa maksaa, jotta siitä jää hyvinvoinnin lisäksi taloudellista hyötyä.

Yleinen ja iso haaste on, että lasten ja perheiden palvelussa resurssit menevät korjaavaan työhön eivätkä ennaltaehkäisyyn.

– Jokaisessa kunnassa toki tiedetään, että investoimalla ihmisiin ajoissa saataisiin säästöjä aikaan. Ennakoivaan työhön ei vain ole resursseja. Siiloutunut järjestelmä ja eriytyneet palvelut tuovat omat haasteensa. Myös budjettikäytänteet voivat olla jäykät.

Muutokseen tässä vaiheessa tarvitaan toisin sanoen ulkopuolista rahaa, mitä rahasto tarjoaa.

Lisää aiheesta

”Kuntiin tarvitaan SIB-lähettiläitä” – Järjestelmän ongelma on, että korjaavaan toimintaan löytyy rahaa, vaikka järkevämpää olisi panostaa ehkäisemiseen, sanoo Jenni Airaksinen

Perhepalveluita sijoittajien rahalla – ensimmäinen lapsi-SIB liikkeelle Hämeenlinnassa

Avatar
Kirsi Riipinen
kirsi.riipinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*